Tieverkkoa ei ole varaa rapauttaa

Kolme neljäsosaa Suomen tieverkosta on yksityisteitä. Noin 100 000 yksityistiellä on pituutta kaikkiaan liki 360 000 kilometriä. Ne yltäisivät maapallon ympäri yhdeksän kertaa.

Teiden varsilla asuu 0,8 miljoonaa suomalaista. Lisäksi yksityisteitä käyttää lähes sama määrä kesäasukkaita.

Yksityisteiden pito maksaa arviolta 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimman osan julkisesta tuesta yksityisteille maksavat kunnat. Nyt talousvaikeuksien kanssa kamppailevat kunnat ja kaupungit ovat alkaneet säästösyistä leikkaamaan avustuksiaan tai jopa lopettamaan rahallisen tuen kokonaan. (MT 13.11.)

Tiestön heikko kunto on arkipäivän ongelma jo nyt etenkin haja-asutusalueilla. Liikenneviraston viime viikolla julkistetun selvityksen mukaan alle 20 000 asukkaan kunnissa tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä teiden kuntoon oli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista. Tyytymättömyys oli kasvanut edellisestä kyselystä.

Tieverkon rapautumisessa ei kyse ole kuitenkaan vain yksityisteiden varsilla asuvista ihmisistä ja heidän liikkumisestaan. Maa- ja metsätalous sekä jalostava teollisuus tarvitsevat koko tiestöä yksityisteistä pääteihin kaikkialla maassa.

Valtaosa teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden kuljetuksista lähtee alempiasteisten teiden varsilta. Jos maaseudun kuljetukset vaarantuvat, seuraukset näkyvät väistämättä koko kansantaloudessa.

Vaikka vastuuta tienpidosta on jaettu valtion, kuntien ja yksityisten kesken, kyse on koko yhteiskunnan asiasta.

Valtion tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että tiestö ja tieliikenteen muut olosuhteet ovat riittävän hyvässä kunnossa. Silti vähäliikenteisiä yleisiä teitä ollaan vähitellen sysäämässä kuntien ja edelleen tiekuntien vastuulle. Samalla yksityisteille maksettavia valtionosuuksia ollaan vähentämässä rajusti.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä on varattu yksityisteiden valtionavustuksiin vain viisi miljoonaa euroa. Leikkaus on huomattava, sillä tänä vuonna rahaa on yhdeksän miljoonaa. Toissa vuonna yksityisteiden valtionapua oli tarjolla vielä 23 miljoonaa euroa.

Kunnat lisäsivät tukeaan yksityisteille tuntuvasti 90-luvulla, kun valtio leikkasi rajusti tienpidon avustuksiaan. Tämä tehtiin, jotta tiestön kunto ei rapautuisi.

Valtio ei voi jälleen väistää vastuutaan. Tienpidon riittävä rahoitus ja yksityisteiden valtionavustukset pitää turvata, kun eduskunta käsittelee valtion ensi vuoden talousarviota joulukuussa.

Uusi huolenaihe maaseudun kuljetuksille on tänä vuonna saatu siltojen painorajoituksista. Koska heikkokuntoiset sillat eivät kestä tänä vuonna hyväksynnän saaneita jättirekkoja, painorajoitettujen siltojen määrä yleisillä teillä on yli kolminkertaistumassa runsaaseen 500 siltaan. Lisää rajoituksia on tulossa myös kuntien ylläpitämille kaduille ja yksityisteille. Pelkästään yksityisteillä on yli 20 000 siltaa.

Jättirekkojen kulkemisen hyväksyneiden päättäjien tulisi kantaa vastuu päätöksistään. Nyt tarvitaan suunnitelmia ja ennen kaikkea rahaa pistää sillat kuntoon.

Myös postinjakelu ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä peruspilareita. Ilman niitä maaseudun voimavaroja ei voida hyödyntää.

Suomeen vahvistettiin edellisen hallituskauden loppumetreillä laki, jolla operaattorit velvoitettiin turvaamaan jokaiseen talouteen vähintään yhden megan tietoliikenneyhteys. Rakentaminen on edennyt verkkaisesti ja toimivien yhteyksien varmistamisessa riittää vielä työsarkaa myös päättäjillä.

Avaa artikkelin PDF