Rautaa ja kulttuuria Fiskarsista
RAASEPORI (MT)
Fiskars on tänään tavallaan palannut alkuperäisille juurilleen, Fiskarsin Ruukki – 365 vuotta elämää -näyttelyn toinen kuraattori, teollinen muotoilija Antti Siltavuori sanoo.
”Jo alussa täällä tehtiin kotitarve-esineitä, esimerkiksi valurautapatoja, joita myytiin muun muassa Tallinnaan. Sitä tuotantoa on 365 vuotta myöhemmin yhä edelleen, nyt nykyaikaisina kattiloina”, Siltavuori esittelee.
Hän ja vaimonsa, juhlanäyttelyn toinen kuraattori, teollinen muotoilija Barbro Kulvik ovat asuneet Fiskarsissa 25 vuotta.
Tänä aikana yrityksen varsinainen teollinen valmistus on viimeisiltä osiltaankin siirtynyt Fiskarsista muualle, mutta alueelle on syntynyt mutoilijoiden ja taiteilijoiden yhteisö.
Muutoksen visionääri oli Fiskarsin varatoimitusjohtaja Ingmar Lindberg, joka aloitti Ruukin alueen nykyiseen kehitykseen johtaneen Ruukki elämään -projektin.
Fiskarsin ruukin alkuvaiheet liittyvät Ruotsin vahvaan asemaan raudantuottajana 1600-luvun Euroopassa. Suomestakin etsittiin rautamalmia, mutta sitä ei juuri löytynyt. Sen sijaan suomalaiset metsät ja vesivoima tarjosivat hyvät mahdollisuudet raudanjalostukseen.
”Ruotsissa oli siihen aikaan noin 200 ruukkia, ja pelättiin, että puu loppuu”, Siltavuori kertoo.
Pohjankurun satamapaikka oli yksi keskeinen edellytys ruukkien perustamiseen. Sataman lähistölle perustettiinkin 1600-luvulla peräti viisi ruukkia: Antskogiin, Billnäsiin, Fiskarsiin, Mustioon ja Fagervikiin.
”Alkuaikoina Fiskarsissa oli noin 20 pysyvää työntekijää, mutta yli 100 hiilitalonpoikaa, jotka toimittivat ruukin tarvitseman hiilen”, Siltavuori mainitsee.
Hollantilainen Peter Thorwöste sai vuonna 1649 oikeuden perustaa Fiskarsiin ruukin ja kankivasaran, jolla masuunissa malmista valmistettu takkirauta taottiin kankiraudaksi.
Raudan perustuotanto loppui Fiskarsissa vuonna 1802, jolloin masuuni suljettiin.
Tämän jälkeen Fiskarsissa jalostettiin kuparia. Raudan jatkojalostus sai uutta vauhtia varsinkin ruukin siirryttyä Johan Jacob Julinille vuonna 1822.
Julin kehitti ruukkia monin tavoin, lapsia koulutettiin ja maanviljelyssä otettiin käyttöön uusia menetelmiä. Ruukissa tehtiin sekä hienotaoksia että raskaan konepajan tuotteita.
Maatalouskoneiden tuotanto alkoi 1850-luvulla ja valimo tuotti valurautaesineitä muun muassa kotitalouksille.
Maanviljelyksen kehityksessä Fiskarsilla on ollut merkittävä osa. Pelkästään hevosvetoisia auroja yhtiö ehti aikoinaan valmistaa yli miljoona kappaletta. Myös yhtiön valmistamat äkeet ja monet muut tarvekalut ovat palvelleet viljelijöitä eri vuosikymmenillä niin suomalaistiloilla kuin eri puolilla maailmaakin.
Nykyisin Fiskarsin tunnetuin tuote ovat oranssikahvaiset sakset, jotka ovat levittäytyneet yli miljardina kappaleena eri puolille maailmaa. Saksien tuotanto yhtiössä aloitettiin 1830-luvulla.
”Saksista alkoi suuri kulutustavaroiden vienti”, Siltavuori toteaa.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
