"Kasvavat selkeästi ennustuksiin nähden", kuntien verotulot nousemassa ennätykseen tänä vuonna

Hallituksen päätöksellä kiinteistöverojen alaraja nousi vuoden alusta. Kuntien kiinteistöverotuotot ovat nousemassa tuntuvasti. 

Vahvistuva talous heijastuu vähitellen myös kuntien talouteen. Kuntien verotulot ovat nousemassa ennätykseen.

Vielä vuosi sitten Kuntaliitossa arvioitiin, että tänä vuonna kuntaverokertymä jää lähes pari prosenttia aiemmasta.

"Odotettua parempi talouskehitys on kuitenkin nostanut kunnallisveroennusteita nollan tuntumaan. Tänä vuonna verotulotulot kasvavat selkeästi odotuksiin nähden. Edelleen tulopohjan kehitys on hyvin vaimeaa ja epävarmalla pohjalla tarpeisiin nähden", sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Reina sanoo, että taustalla vaikuttaa kuntien tiukka menokuri.

"Menokehitys on ollut maltillista. Myös toimintamenot ovat laskeneet," hän kertoo.

Talouden kehitys näkyy myös kuntien verotuloissa. Vielä viime vuonna ennuste kuului, että kuntien verotulot putoavat noin 1,8 prosenttiyksikköä.

Elokuuhun mennessä kuntaverokertymä oli hieman pakkasen puolella. Reina ei halua ennakoida, kääntyykö pelkkä kuntaverokertymä plussalle.

"Kuntatalouden kehitys luo kuntaennusteeseen useiden satojen miljoonien korotuspaineen."

Ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta sanoo, että tehtyihin ennusteisiin verrattuna "jo prosenttiyksikön muutosta voidaan pitää merkittävänä muutoksena."

Kuntien keräämät muut verot ovat kasvussa. Elokuussa yhteisöverokertymä oli jo viidenneksen suurempi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

Verottaja on myös perimässä noin 700 miljoonan euron yksittäistä veroerää. Kunnille tästä potista on tulossa noin 210 miljoonaa euroa. Summa jaetaan kunnille niiden jako-osuuden mukaisesti.

Myös kiinteistöveron alarajan korotukset tuovat kunnille lisätuloja. Kuntaliiton mukaan kertymä on noin 1,8 miljardia euroa eli noin 6,6 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.

Vuoden alussa yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja nousi 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennuksen 0,37 prosentista 0,41 prosenttiin. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti (ala- ja yläraja) nousi 0,80–1,55 prosentista 0,93–1,80 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti nostettiin 1,00–4,00 prosentista 2,00–6,00 prosenttiin.

Kuntatalouden tervehtymisen taustalla vaikuttaa hallituksen räätälöimä kilpailukykysopimus (kiky).

Yritysten lisäksi kunnat ovat työnantajina selkeästi kikystä hyötyvä osapuoli, koska sopimus keventää työnantajamaksutaakkaa. Työnantajien työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut laskevat. Vastaavasti työntekijöiden maksutaakka näissä maksuissa kasvaa määräajaksi.

Suuri säästö syntyy lomarahaleikkauksista. Hallitus päätti syksyllä 2015 leikata julkisen sektorien työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Säästöä syntyy, kun kuntasektorille lomat maksavat vuodessa noin 524 miljoonaa euroa.

Päätöksellä on myös toinen vaikutus. Reina kertoo, että lomarahaleikkaukset painoivat elokuussa kunnallisveron tilityksiä alaspäin.