Tuulihaukan viemä – haukkaharrastaja ei meinaa ehtiä mökkiaskareisiin
Tuttavan esimerkki tuulihaukkojen pesien rakentamiseen vei Arvo Tarvaisen mennessään.
Koska tuulihaukka on päiväpetolintu, sen aktiviteetit keskittyvät valoisaan aikaan ja linnun tarkkaileminen on Arvo Tarvaisen mielestä helppoa. Kuva: Saara LaviKaikki alkoi siitä, kun Arvo Tarvaisen tuttu Joroisilla oli tehnyt tuulihaukalle pesän ladon päätyyn. Haukka pesi siihen ja tuttu pyysi Tarvaista katsomaan tapahtunutta. Muuta ei tarvittu. Siitä syttyi innostus.
”Tein sinä kesänä kolme pönttöä. Nyt niitä on kahdeksan, joista neljässä on asukkaat”, Tarvainen kertoo.
Pesän rakentaminen on hänen mukaansa helppoa. Tehdään 40 x 40 sentin kokoinen laatikko, jonka yläosa jätetään kokonaan auki. Kolopesijä tuulihaukka siis ei ole.
Pesän pohjalle laitetaan kutterinpurua, joka vaihdetaan pesimäkauden jälkeen. Ellei purua vaihda, haukka ei ilmesty seuraavana keväänä, koska pesän pohjalle jäävät edellisvuoden ulosteet ja tähteet. Luonnostaan haukka pesii muun muassa varisten vanhoissa pesissä.
Koska tuulihaukka on päiväpetolintu, sen aktiviteetit keskittyvät valoisaan aikaan ja linnun tarkkaileminen on helppoa.
”Pitää seurata, pesiikö pönttöön kukaan ja jos pesii, montako päätä sieltä aikanaan nousee, ja milloin poikaset lähtevät omin avuin pesästä. Joka pöntön kohdalle on pysähdyttävä.”
Ensin pesästä nousee poikasen pää. Sen jälkeen poikanen jo kipuaa pesän oheen rakennetulle orrelle ja lähtee lopulta ilmojen teille. Joskaan ei aina tehtävässään onnistuen.
”Näin, kun yksi poikanen putosi pesästä. Sinnikkäästi se kipusi sinne takaisin käyttäen apunaan teräviä kynsiään ja nokkaansa”, Tarvainen muistelee.
Tuulihaukka syö jyrsijöitä: myyriä, hiiriä ja rottia. Sille kelpaavat myös sisiliskot ja vaikkapa sudenkorennot. Tarvaisen mukaan kuluva vuosi on ollut hyvä myyrävuosi ja haukoilla on riittänyt syötävää.
Vaikka tuulihaukka onkin viljelysmaiden lintu, osa Suomen tuulihaukkakannasta pesii avosoilla, hakkuuaukoissa, tuntureilla ja saaristossa.
”Maanviljelijätkin tukevat pesien rakentamista, koska haukat pitävät myyräkannat aisoissa niin, etteivät jyrsijät pääse tekemään tuhojaan, levittämään borrelioosia esimerkiksi.”
Tarvainen ei ruoki haukkoja, vaan antaa lintujen etsiä ravintonsa itse.
”Niillä on ultraviolettinäkö ja ne erottavat jopa hiiren virtsan. Lisäksi tuulihaukka on taitava lentäjä ja pystyy vaikkapa paikallaan lekuttelemaan niin kauan, että voi iskeä saaliiseen.”
Tarvainen kannustaa muitakin auttamaan tuulihaukkaa.
”Linnulle kannattaa tehdä pesä, maanomistajan luvalla tietysti. Tuulihaukka on hyödyllinen ja sen pesintää on mukava seurata. Lintu ei välitä autoista tai traktoreista”, hän perustelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
