Hallitsematon kaaos vai pankkiunioni?
uutistausta
Euroopan unionin pyhimpiin periaatteisiin kuuluu kaiken taloudellisen toiminnan vapaus. Mukaan lukien rahaliikenteen esteettömyys.
Perussopimuksen 65 artikla määrittelee vapauksille yhden poikkeuksen. Pääomaliikkeitä voidaan estää, jos rajoitukset ovat perusteltuja ”yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta”.
Kyproksen pelastusoperaatiossa tapahtui näin. Ensimmäistä kertaa sitten Euroopan yhteisöjen perustamisen vuoden 1957 jälkeen. Euron pelastajat käyttivät tätä artiklaa estääkseen rahan hallitsemattoman karkaamisen Nikosian pankeista.
Koko Kyproksen kaaokseen istuu irvokkaan johdonmukaisesti, että tämäkin poikkeuksellinen operaatio epäonnistui. Venäläiset ovat tyhjentäneet rahanpesutilejään muun muassa Laiki Bankin ja Bank of Cypruksen Lontoon konttoreiden kautta.
Frankfurtissa kerrotaan, että tilien tyhjentämiseen olisi osallistunut Kyproksen keskuspankin ja presidentinlinnan omaa väkeä.
Talletukset Kyproksen parkkitileiltä ovat itse asiassa liukuneet jo viikkojen ajan Maltan, Mansaaren ja Liettuan rahalaitoksiin. Toistaiseksi rahapaon onnistumiselle suljetuista pankeista on löytynyt vain yksi selitys: korruptio.
Kyproksen pelastamissuunnitelman paikallinen osuus lepäsi sen ajatuksen varassa, että miljardien mittaluokan ulkomaisista talletuksista saadaan perittyä pankkien omista pääomista puuttuvat rahat. Nyt nämä leikkaukset kurittavat lähinnä saarivaltion omia yrittäjiä.
Kyproksen ja sen pankkien pelastusoperaatio osoitti, miten kipeästi euroalue tarvitsee pankkiunioniaan. Nyt nähdyn kaltaista kaaosta ei euroalue kaipaa toistamiseen, vaikka kuinka tuntuisi siltä, että unioni hukkuu liikaan sääntelyyn ja rahaliitto muodostaa sen kovan ytimen, joka lopulta vie Euroopan liittovaltioon.
Pankkiunionin oloissa voidaan saada järjestys sitä varten, että tiedetään, rahoitetaanko kriisipankkia – suoraan vai epäsuorasti – kriisirahasto ESM:stä vai ei. Joku ennustettavuus täytyy olla sen suhteen, milloin oman mandaattinsa ylittänyt keskuspankki jättää uhkavaatimuksia itsenäiselle valtiolle.
Tarvitaan selvä ja koko maailman sijoittajayhteisön tuntema marssijärjestys, miten euroalueen romahtavat pankit ajetaan alas tai järjestellään uudelleen.
Suomenkin pankkiriisi aikoinaan opetti: hallitsemattomalla kriisillä on aina pisin häntä.
Euroalue on jo ehtinyt kärsiä Kyproksen kriisistä merkittäviä luottamushaittoja.
Eräs maailman suurimmista varainhoitoyhtiöistä, yhdysvaltalainen PIMCO (liikevaihto kaksi biljoonaa dollaria) jo siirtänyt sijoituksiaan pois euroalueelta. Norjalaiset öljyrahoihin perustuvat eläkerahastot reagoivat kaaoksen aiheuttamaan epävarmuuteen samalla tavalla.
Tuoreimmat arviot koko Kyproksen pankkisektorin supistumisesta ja sen seurannaisvaikutuksista koko maan taloudelle kertovat kansantuotteen 8–9 prosentin supistumisesta.
Tämä jättää kysymyksen ilmaan, kuinka kauan menee, kun Nikosiasta tulee seuraava avunpyyntö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
