Savupiipusta nousi valkoista savua – uusi paavi on valittu Vatikaanissa

Sikstuksen kappelin savupiipusta nousi valkoista savua. Lehtikuva/AFP.  

Uudeksi paaviksi valittiin yhdysvaltalainen Robert Francis Prevost. Hän on ensimmäinen yhdysvaltalainen paavi.

Prevost ottaa paavinimekseen Leo XIV, kertoo Vatikaani.

Tuhannet ihmiset seurasivat konklaavin äänestyksiä Pietarinaukiolla Vatikaanissa. Konklaavissa paavista äänesti 133 kardinaalia, joista kahden kolmasosan oli annettava tukensa samalle ehdokkaalle. Ensimmäinen äänestys pidettiin keskiviikkona illalla.

Paikalle saapuneita ei olisi häirinnyt, vaikka äänestykset olisivat venyneet pitempäänkin.

”En halua, että he pitävät kiirettä. Kestäköön vain, kunhan tekevät oikean päätöksen”, kiteytti Kanadasta konklaavia seuraamaan saapunut Barbara Mason, 50.

”Haluaisin, että he valitsisivat maltillisen konservatiivin”, sanoi puolestaan Ranskasta saapunut pyhiinvaeltaja, joka esittäytyi vain Augustiniksi.

Yhdysvaltalaisella turistilla Colter Sikoralla, 37, oli selkeä näkemys.

”Haluan jonkun joka on pyhä, mutta jolla on karismaa, kuten paavi Franciscus. Henkilön jota voi arvostaa ja seurata johtajana.”

Helsingin yliopiston vanhemman yliopistonlehtorin ja dosentin Mikko Ketolan mukaan uuden paavin valinta kolmannella äänestyskierroksella ei ole poikkeuksellinen. Paavi Franciscus valittiin konklaavin neljännessä äänestyksessä ja hänen edeltäjänsä paavi Benedictus kolmannella kierroksella.

”Tämä voi tarkoittaa sitä, että siellä on joku, joka on ollut ennakkosuosikki. Näyttää siltä, että aika helposti he ovat päässeet yhteisymmärrykseen. Mutta ei se sitäkään sulje pois, että siellä on joku vähän yllättäväkin henkilö saattanut voittaa”, Ketola sanoi STT:lle torstai-iltana ennen paavin henkilöllisyyden paljastamista.

Ennen Sikstuksen kappeliin sulkemistaan keskiviikkona kardinaalit kokoontuivat yhteiseen messuun Pietarinkirkossa. Kardinaalikollegion dekaani Giovanni Battista Re sanoi messussaan, että kardinaalien tulee valinnassaan ennen kaikkea huomioida kirkon yhtenäisyys. Battistan mukaan uusi paavi aloittaa työnsä vaikeassa historian käännekohdassa.

Dekaanin mukaan paavin valinnalla on siksi aivan erityistä merkitystä ja kardinaalien olisi pantava sitä tehdessään henkilökohtaiset painotuksensa syrjään.

Keskiajalta lähtien järjestetyn konklaavin kesto on historiallisesti vaihdellut, eikä etukäteen voida varmuudella tietää, kuinka pitkään uuden paavin valinta kestää. Viimeisimmät kaksi paavia valittiin kahden päivän äänestämisen jälkeen. Historiallinen ennätys on 1200-luvulla järjestetty Gregorius X:n valinta, joka kesti lähes kolme vuotta.

Kirkon yli 250 kardinaalista vain 133 osallistuu konklaaviin, sillä vain alle 80-vuotiaat kardinaalit ovat äänioikeutettuja.