Tilusjärjestelyjen esteitä raivattava
Tilusrakenteen kehittäminen parantaa maatilojen energiatehokkuutta ja hillitsee ilmastonmuutosta.
Kolmannes tilusjärjestelytoiminnan kustannuksista palautuu yhteiskunnalle takaisin hiilidioksidipäästöjen vähenemisenä, kuten tekniikan tohtori Juhana Hiironen kirjoitti (MT 17.8).
Peltolohkojen tulisi olla mahdollisimman suuria. Lohkojen keskikoko on meillä kuitenkin vain hieman yli kaksi hehtaaria, mikä on sopiva koko pikku Valmetille.
”Kyllähän se potuttaa ojien pohjia kierrellä isoilla koneilla, mutta minkäs teet”, kertoi eräs kiuruvetinen viljelijä.
Tilusjärjestelyt eivät ole helppoja sen enempää viljelijöille kuin toimituksia vetävillekään.Ymmärrän hyvin heitä, jotka suhtautuvat niihin varauksella.
Monille maa on vielä tunneasia, mutta maatalouden pitäisi olla yritystoimintaa.
Meillä löytyy myös pilvin pimein juridisia ja hallinnollisia esteitä tilusrakenteen parantamistyölle. Uusjakoalueeseen voi kuulua peltoja jopa satoja hehtaareita, ja viljelijät ovat tehneet niistä sopimuksia useiden eri viranomaisten kanssa.
Lfa- ja ympäristötukisopimukset alkavat jo pelata yhteen tilusjärjestelyjen kanssa, mutta samaa ei voi sanoa luomu- ja luopumistukisopimuksista.
Luomusopimuksen tehnyt viljelijä voi osallistua uusjakoon, mutta tilusvaihtoa tai vastaavaa järjestelyä esimerkiksi hallintasopimuksella ei saakaan tehdä. Jos tekee, se on sopimusrikkomus ja kaikki tuet peritään takaisin.
Luopumistukilakiin on kirjattu, että maan myynti uusjaolle ennen luopumistukisopimuksen tekemistä ei ole maatilan pirstomista.
On unohdettu säätää, että myös sopimuksen tekemisen jälkeen tilusrakennetta saa parantaa.
Lakiin pitäisi kirjata, että luopumistuen saaja voi myydä peltonsa uusjaolle ja että viljelysitoumuksen tehnyt saa osallistua uusjakoon, tehdä tilusvaihtoja ynnä muuta.
Muitakin esteitä löytyy, koska Suomi on säädösten luvattu maa ja tilusjärjestelyt ovat vain muutamien viranomaisten tiedossa.
Olisiko mahdollista kirjoittaa kiinteistönmuodostamislakiin yleissäännös, jonka perusteella tilusrakenteen parantaminen ei olisi viljelijän sopimusrikkomus toiseen viranomaiseen nähden?
Uusjako ei saavuta kaikkia peltoalueita. Tämän takia pitäisi raivata pois myös ne säännökset, jotka estävät viljelijöitä omatoimisesti parantamasta lohkorakennetta.
Kiinteistönmuodostamislain mukainen tilusvaihto on – mahdollista välirahaa lukuun ottamatta – kokonaan veroton järjestely.
Tilusvaihto ei sovi joka paikkaan, mutta samaan tulokseen tähtäävästä vaihtokaupasta peritäänkin varainsiirtovero ja luovutusvoittovero kaupan molemmilta osapuolilta. Siksi niitä ei tehdäkään. Tuloverolaissa on pilvin pimein verovapauksia mutta tilusrakenteen parantamiselle ei.
Nivalassa jo 3 kilometrin päässä oleva pelto on kaukana, mutta Kiuruvedellä käydään monella tilalla tekemässä rehua yli 20 kilometrin päässä.
Jo vuoden 1664 maantarkastuksessa havaittiin, että Savossa samaan taloon kuului maata Juvalta ja Iisalmesta. Tuohon aikaan kuljettiin paljon jalan, mutta hiilijalanjälkeä ei vielä osattu seurata.
Niilo Puhakka
Pohjois-Savon elykeskus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
