Ranskan viljelijät vaativat Macronilta investointiapua – tuleva presidentti lupasi jo viiden miljardin investointirahaston

Voitonriemu vaihtuu pian rankkaan työhön. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puolueella ei ole yhtään edustajaa parlamentissa, mutta kesäkuussa hän tarvitsee 289 edustajan tuen saadakseen enemmistön. Kuva: Michael Kappeler

Ranskan sunnuntaina valittua presidenttiä Emmanuel Macronia odottaa tuottaja­järjestö FNSEA:n laatima 13 kohdan ohjelma, jolla maan maatalous pitäisi panna kuntoon.

Järjestön konkreettisin vaatimus on kuuden miljardin euron maatalouden investointiohjelma vuoteen 2022 saakka. Ohjelman avulla kannattavuus saataisiin nousuun.

Macron vastasi vaatimukseen jo kampanjansa aikana. Hän lupasi kirjeessä viljelijöille viiden miljardin rahoituspaketin.

FNSEA on huolissaan tuottajien ikääntymisestä. Siksi alalle pääsyn helpottaminen ja eläke-­ehtojen parantaminen ovat järjestön listalla korkealla.

Lisäksi järjestö vaatii, että vuoteen 2022 mennessä puolet Ranskan kananmunien tuotannosta pitäisi olla luomua. Muutoksen kustannukset ovat puoli miljardia euroa.

Macron voitti sunnuntaina vaalien toisella kierroksella Marine Le Penin prosentein 66–34.Äänestysprosentti toisella kierroksella oli 74,6.

Ennen vaaleja Macron lupasi palauttaa tuottajalle valtaa ruoka­ketjussa ja helpottaa työntekijöiden palkkaamista alentamalla työnantajamaksuja.

Marcon haluaa EU:n maatalouspolitiikan keskittyvän vähemmän sääntöihin ja enemmän viljelijöiden suojaamiseen. Hän haluaa säilyttää capin budjetin.

”Ohjelma on aika perusturvallinen ehdokkaalle. Mutta esimerkiksi viittaukset ruokaketjun parantamiseksi ovat todella tervetulleita talousvaikeuksissa oleville tiloille”, tuottajajärjestöjä EU:ssa edustavan Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen kommentoi Macronin ohjelmaa.

Kampanjan aikana Macron ei paljoa kosiskellut viljelijöitä. Hän oli suositumpi kaupungissa kuin maaseudulla. Hänellä ei myöskään ole maataloustaustaa.

Maaliskuussa ennen vaalien ensimmäistä kierrosta Le Pen oli viljelijöiden suosikki. Le Peniä kannatti silloin 35 prosenttia viljelijöistä.

FNSEA ei suoraan tukenut kumpaakaan ehdokasta, mutta otti voimakkaasti kantaa EU:n puolesta.

Käytännössä se tarkoitti tukea Macronille, sillä hän on EU-myönteinen ja EU:n kehittäminen Ranskan ja Saksan vedolla on FNSEA:n toivelistalla.

Le Penin tavoite sulkea Ranskan rajoja kaupankäynniltä oli FNSEA:lle myrkkyä. Järjestö pelkäsi vientimarkkinoiden menettämistä.

Ranskan maatalous on myös EU:n maataloustukien suuri voittaja.

Tuista noin miljardi euroa vuodessa tulee Ranskan budjetista ja noin kahdeksan miljardia tulee EU:sta.

Ranska on perinteisesti ollut aktiivinen EU:n maatalous­politiikan toimija.

”Oletamme, että Ranskan uusi presidentti kuuntelee ranskalaisten ja samalla eurooppalaisten viljelijöiden huolia”, Pesonen sanoo.

Täysin vapaata kauppaa ei myöskään Macron kannata.

Hän rajoittaisi EU:n julkisia hankintoja yrityksistä, joiden tuotannosta yli puolet on EU-alueen ulko­puolella.

Euroopan komission vara­puheenjohtaja Jyrki Katainen ei pidä rajoituksia hyvänä.

”EU:lla ei ole varaa rajoittaa julkisia hankintoja”, Katainen kommentoi Politico-lehden mukaan.

Macronin odotetaan olevan kova Britannian EU-eroa kohtaan.

Kesäkuun parlamenttivaaleilla on iso merkitys Macronin vaikutusvallalle. Häntä tukeneella kansalaisliike En Marchella ei ole yhtään parlamentaarikkoa. Liike perustettiin kesällä presidentinvaaleja varten.

Ennen presidentinvaalien toista kierrosta enemmistön saamista parlamentissa pidettiin vaikeana. Sunnuntain selvä voitto teki sen ehkä helpommaksi.

Vielä ei tiedetä, minkä puolueiden kanssa yhteistyötä haetaan, jos En Marche ei saa enemmistöä. Macronia pidetään keskustakonservatiivina, mutta hän on entinen sosialisti­puolueen valtiovarainministeri.

Ranskan isot puolueet ovat yleisesti ottaen maatalous­myönteisiä.