vierasyliö Lypsyllä Brysselissä

Venäjä kielsi useiden EU:sta peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnin elokuun 7. päivänä.

Kaikille oli selvää, että kiellon vaikutukset Suomen elintarvikesektoriin olisivat suuret. Maitosektori menettäisi eniten, mutta myös muille aloille tulisi vaikeuksia.

Saman päivän iltana pohdimme ministeriössä, mitä voimme

tehdä auttaaksemme eniten kärsiviä tuottajia. Oli selvää,

että tarvittaisiin sekä kotimaisia että EU-tason toimia.

Ensin piti kuitenkin saada faktat kuntoon siitä, paljonko Suomi kärsii ja miten muille EU-maille käy. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) teki yhdessä Pellervon taloustutkimus PTT:n kanssa

analyysin, josta selvisi, että Suomi ja Baltian maat erottuivat omana kokonaisuutenaan erityisesti maidon viennin osalta.

Suomen maitotuotteiden viennin arvo Venäjälle oli viime

vuonna noin 250 miljoonaa euroa. Vienti vastaa huomattavaa

osaa Suomen tuotannosta, ja voin ja juustojen markkina muuttui oleellisesti.

Uusia markkinoita suoraan kuluttajille tarkoitetuille vientituotteille ei ole nopeasti löydettävissä, vaan maito on jalostettava voiksi ja maitojauheeksi. Näistä bulkkituotteista saadaan maidolle selvästi huonompi kate kuin Venäjälle viedyistä tuotteista. Vuositason tappioiksi arvioitiin 50–100 miljoonaa euroa. Tämä analyysi toimitettiin

välittömästi komissiolle.

Kotimaan toimista keskeisimmäksi todettiin lisämäärärahan

saaminen eniten kärsivien sektorien tukemiseen. Hallitus esittikin vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa 20 miljoonan

euron kertaluonteista lisämäärärahaa ensisijaisesti maidontuotannon tukemiseen. Eduskunta vahvisti lisämäärärahan 15.10.

Nopeimmin saatiin käyntiin lisätuen maksatus pohjoisen tuen alueella, ensimmäisten maksujen piti olla maidontuottajien tileillä 13. marraskuuta. Maidon pohjoisen lisätuen

kokonaismäärä vuonna 2014 on

runsaat kuusi miljoonaa euroa. Pohjoisen alueen lisätuen jatko ensi vuodelle katsotaan erikseen.

Etelä-Suomeen on EU-komissiolta jo haettu maksuvaltuutta tukea maidontuotantoa vastaavalla tavalla viidellä miljoonalla eurolla. Komissiolta odotetaan päätöstä vielä tämän vuoden aikana nopeutetussa

aikataulussa.

Lisätuen yksityiskohdista, tukitasosta ja määrärahan mitoituksesta säädetään tarkemmin sen jälkeen, kun komissio

on hyväksynyt tuen käytön. Muiden sektorien tukemisesta jatketaan keskusteluja tuottajajärjestöjen kanssa tukineuvotteluissa.

Toisena kotimaisena toimena

päätettiin tehostaa elintarvikkeiden vienninedistämistä. Vuoden 2015 talousarvioon

sovittiin 1,3 miljoonaa euroa erilliselle elintarvikkeiden viennin edistämiselle. Lisäksi yhteydenpitoa Kiinan suuntaan lisättiin, jotta markkinat siellä

saataisiin auki suomalaiselle sianlihalle ja maitojauheille.

Kävin itse Kiinassa ja uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet lisätä vientiä Kiinaan, intressit kaupan lisäämiseen ovat molemminpuolisia. Tämä

työ jatkuu ensi viikolla, kun Kiinan varapääministeri vierailee Suomessa suuren yritysdelegaation kanssa.

Oli myös tärkeää saada EU ryhtymään toimiin markkinoiden vakauttamiseksi ja tuottajien auttamiseksi.

Olemme työskennelleet yhdessä Baltian maiden kanssa komission, EU-parlamentin ja muiden jäsenmaiden vakuuttamiseksi erityisten toimenpiteiden tarpeesta tuontikiellosta eniten kärsiville maille. Viestiä on viety kaikin keinoin ja kaikilla tasoilla koko hallituksen ja virkamiesten voimin.

Viesti on ollut kaikilla sama. Venäjän tuontikielto on

seurausta yhteisistä EU-tason päätöksistä. Sen vaikutusten lieventämiseen tarvitaan EU:n yhteisiä toimia jo yksin EU:n uskottavuuden vuoksi.

Lokakuun alkupuolella oltiin jopa tilanteessa, jossa komissiossa oli valmisteilla hyvä malli tuontikiellosta eniten kärsineiden maiden tukemiseksi maitosektorilla. Lokakuun neuvostossa 13.10. kohdennetuille toimenpiteille Suomen ja Baltian maiden maidontuottajille

saatiin poliittinen tuki.

Komission kollegion 15. lokakuuta tekemä linjaus vuoden 2015 budjettiin liittyen kuitenkin monimutkaisti tilannetta, koska siinä huomattava summa,

noin 450 miljoonaa euroa,

ehdotettiin siirrettäväksi pois maatalouspääluokasta muihin menoihin. Sen seurauksena uudet ja myös jo tehdyt kriisitoimet jouduttaisiin kattamaan niin

sanotusta kriisivarauksesta.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että tämä linjaus ei mene läpi jäsenmaissa tai EU:n parlamentissa. Tilanteen selviäminen ottaa oman aikansa, mutta marraskuun lopulla

viimeistään tiedetään kriisitoimien rahoituspohja.

Meillä Suomessa on vielä todistustaakka hintojen huomattavasta alenemisesta.

Valio alensi tuottajahintaa syyskuusta alkaen, mikä näkyi virallisissa tilastoissa vasta lokakuun lopussa. Osuuskunnat ovat pehmentäneet markkinavaikutusta ja hinnanalennus tilatasolla on suhteessa lievempi Suomessa kuin Baltian maissa, joissa maidon tuottajahinta

välittyy suoraan markkinoilta.

Myös käytössä oleva kausihinnoittelu sotkee kokonaiskuvaa, samoin kuin tapa, jolla niin sanottu jälkitili tilastoidaan.

Jatkan neuvotteluja komission kanssa. Tapasin uuden maatalouskomissaarin 10.11. yhdessä Baltian maiden ministereiden kanssa. Hän oli hyvin tietoinen ongelmasta, mutta pyysi Suomea vielä toimittamaan lisämateriaalia hinnanmuodostumisesta osuuskuntapohjaisessa järjestelmässä sekä tulonmenetyksistä.

EU-tason korvausten haku vaatii maratoonarin sitkeyttä.

Päivä toisensa jälkeen pitää yrittää viedä asiaa eteenpäin. Välillä on alamäkiä ja ylämäkiä. Matkalla myös tapahtuu

kaikkea yllättävää, johon pitää

yrittää varautua; vähän niin kuin maatalouselinkeinossakin.

En aio kuitenkaan luovuttaa, vaan lähden Brysseliin vaikka iltalypsylle!

PETTERI ORPO

Kirjoittaja on maa- ja

metsätalousministeri (kok.).

EU-tason korvausten haku vaatii maratoonarin

sitkeyttä.

Avaa artikkelin PDF