vierasyliö Vastuuraportointi tulossa pakolliseksi
Yritysten vaikutuksista yhteiskuntaan keskustellaan nykyisin yhä enemmän. Kuten rakkaalla lapsella tälläkin ilmiöllä on monta nimeä. Vakiintuneimpia ovat yritysvastuu ja yhteiskuntavastuu. Saman ilmiön eri puolia kuvaavat myös termit hyvä yrityskansalaisuus ja yhteiskunnallinen jalanjälki.
Yhteiskuntavastuun seuranta ja raportointi on lähivuosina tulossa pakolliseksi kaikille suuryrityksille. EU-komission mukaan suuryrityksen raja olisi yli 500 ihmistä työllistävien firmojen kohdalla. Sitä pienemmiltä yrityksiltä ei raportointia tulla vaatimaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pakollinen raportointi alkaisi aikaisintaan koskien tilikautta 2017. Hallituksen päätöksen mukaan Suomen pitäisi nousta tässä meneillään olevassa kansainvälisessä kehityksessä peräti mallimaaksi.
Osuustoiminta-lehti on analysoinut ilmiötä vuodesta 2001 alkaen. Jaottelu taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen on tänä aikana vakiintunut, samoin GRI-kriteerit.
Kun suomalaisella osuustoiminnalla on yli 7,3 miljoonaa jäsentä eli omistajaa, niin yhteiskuntavastuu on sille luonnollinen näkökulma perinteisen liiketalouden rinnalle. Yksi aikuinen suomalainen on yleensä 2-3 osuuskunnan tai keskinäisen yrityksen omistaja. Maaseudulla jäsenyyksiä löytyy kaupunkeja selvästi tiheämmin.
Pörssiosakkeiden omistajia on yhteensäkin edelleen selvästi alle miljoonan. Valitettavasti valtamedia on keskittynyt vain niiden seuraamiseen. Osuustoiminta koskettaa nykyisin lähes jokaista kotitaloutta. Lehdistökursseja vain ei aiheesta vieläkään järjestetä.
Omistuspohjan laajuus vaikuttaa aina liiketoiminnan luonteeseen. Lisäksi yritysten itselleen asettamat periaatteet ja tavoitteet muovaavat toimintaa pitkällä aikavälillä vastuullisuuden suuntaan. Samaa kehitystä tapahtuu koko ajan myös osuustoiminnan kilpailijoiden ryhmässä. Syitä ovat kilpailutekijät, ihmisten asenteiden kehitys ja lainsäädäntö. Joskus sattumallakin on sormensa pelissä asioista päätettäessä.
Metsä Group ylitti tavoitteensa vähentää ilmastolle haitallisia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Pienehköjä ympäristövahinkoja sattui, mutta niistäkin raportoitiin avoimesti. Kaikkien kolmen suurimman metsäfirman työturvallisuus on parantunut.
Metsä Groupin suunnitelma rakentaa Äänekoskelle biotuotetehdas on kuluvan vuoden toistaiseksi rohkaisevin uutinen. Sen onnistumisella on kuitenkin vaativat reunaehdot. Ne koskevat mm. rahoitusta ja infraa.
Kattavimmat pitkän ajan lukusarjat julkisti Valio. Atrialta ilmestyi jo viides vastuuraportti. Viime vuonna se onnistui tuomaan kuluttajille lihan jäljitettävyyden tilalle saakka. HKScan on nyt käynnistämässä omaa vastuullisuustyötään.
Osuuspankit ovat kansainvälisestikin selvinneet pitkästä finanssikriisistä puhtain paperein. OP-Pohjola-ryhmän palveluverkko on säilynyt ylivoimaisena. Vastuuraportoinnissaan se voittaa Nordean ja Danske Bankin. Sähköisen asioinnin eteneminen säästää sekä ympäristöä että työaikaa. Lähi-Tapiola onnistui toteuttamaan suurfuusion ja sen kiinteistövarainhoito kunnostautui ympäristöasioissa ja energiansäästössä.
Jäsentensä palkitsemisessa S-ryhmä on edelleen ylivoimainen. S-bonuksia kertyi 379 miljoonaa. Se on noin puolet osuuskuntien ja keskinäisten kaikista bonuksista. Osuuskaupan jäsen kuittasi keskimäärin 180 euroa ja osuuspankin jäsen 127 euroa. Parhaaksi palkitsijaksi osoittautui uusi Kymen Seudun Osuuskauppa. Sen omistajat nettosivat bonusta, maksutapaetua, osuuspääoman korkoa ja ylijäämän palautusta keskimäärin yli 270 euroa taloutta kohti.
Markkinaoikeuden 70 miljoonan euron sakot Valiolle maitojen liian halvasta hinnoittelusta puhuttavat osuustoimintakenttää ja myös tutkijoita.
Valio perustettiin aikanaan käytännön pakosta osakeyhtiöksi, mutta sen toimintalogiikka on osuustoiminnallinen. Sen tuotteiden lisäarvon muodostus lähtee liikkeelle tuotantoketjun alkupäästä, tuottajahinnasta. Lähtökohta on päinvastainen kuin perinteisessä liiketaloustieteessä.
Yritysten kannalta ongelmana on ollut kilpailuviranomaisten päätösten huono ennustettavuus. Valion tapaus opettaa yritysjohtajille varovaisuutta. Ei saa viestittää – taistelun huumassakaan – omallekaan kentälle, että nyt kilpailija ajetaan Itämereen takaisin. Sellaisen on nyt todettu olevan vastoin lakia. Valitusoikeudessa kaiken todellinen arvo tosin vielä kertaalleen punnitaan.
Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen lähteminen hintakilpailuun ylijäämätuotteillaan voitaisiin nyt helposti tulkita saalistushinnoitteluksi. Yritysjohdon on tällöin helpointa olla lähtemättä hintakilpailuun.
Kuitenkin prosesseissa samasta raaka-aineesta syntyy myös huonosti myyviä eriä, joista täytyy päästä eroon. Ongelma tulee näkyviin myös lihaa tai puuta jalostettaessa. Sahanpurua ei saa kaupaksi puun keskihinnalla.
Nyt halvat ”Putin-juustot” ja muut Venäjälle myymättä jääneet tuotteet tulkittiin vain tilapäiseksi ilmiöksi. Eikä niistä syntynyt kiistaa viranomaisten kanssa. Markkinoita nekin hämmentävät, mutta kuluttaja on tyytyväinen.
Arlan nestemaito tulee nyt suomalaisilta osuusmeijereiltä, jotka ovat Valion kilpailijoita. Niiden tilannetta Arlan uusi linjanveto vakiinnuttaa.
Arlan Suomessa alkuvuosina kärsimät tappiot varmasti aidosti pitkään huolestuttivat kilpailuviranomaisia.
MAUNO-MARKUS KARJALAINEN
Kirjoittaja on YTM, vapaa
toimittaja ja Osuustoiminta-lehden ex-toimituspäällikkö ja
analyytikkotiimin vetäjä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
