Kainuulaistilalla kuntoutunut Lyyli-maakotka taltioitui riistakameraan Soinissa – Kemihaaran erämaasta tuli reissaavan neidon asemapaikka

Lyyli-maakotka tallentui Ari ja Pirjo Aution riistakameraan Soinissa. Kuva: Ari ja Pirjo Aution riistakamera

Maakotkan kanta on pysynyt melko vakaana, mutta viime vuonna pesinnöissä koettiin notkahdus. Kuvassa Lyyli lähettimen kanssa. Kuva: Miska Puumala

Tämän jutun lukijan täytyy olla ahkera matkailija, jotta olisi reissannut yhtä reippaasti, kuin muuan Lyyli-niminen kotka.

MT seurasi, kuinka jäältä löydetty maakotkanaaras palasi Vesa Hyyryläisen hoivissa täysiin voimiinsa (MT 24.2.2021). Se popsi kainuulaisella tilalla kokonaisia kalkkunoita usean viikon ajan.

Nyt on kulunut vuosi siitä, kun vankistunut Lyyli rengastettiin ja vapautettiin löytöpaikalleen Kuhmoon Ontojärven jäälle.

Muistoksi ihmisistä Lyyli on saanut selkäänsä lähettimen, jonka avulla linnun liikkeitä on seurattu. Samalla on selvitetty, mistä Lyyli on kotoisin: oliko se syntynyt Suomessa vai esimerkiksi Venäjällä, mihin itäinen löytöpaikka viittasi?

Selvisi, että vapauttamisensa jälkeen Lyyli viipyi hetken löytöpaikallaan Ontojärven läheisyydessä. Sitten se teki muutaman viikon kiertueen lähialueilla ja piipahti Kostamuksen lähellä Venäjän puolella.

Lyyli otti lopulta suunnan pohjoiseen ja asettui Urho Kekkosen kansallispuistoon Kemihaaran erämaahan.

Kotkanaaras on viettänyt Kemihaaran ja Tuntsan erämaan tuntumassa puolet vuodesta.

Lyyli on syntynyt 2019, joten se voisi jo pesiäkin. Lähettimen antaman tiedon perusteella niin lintu ei kuitenkaan ole tehnyt: se on viettänyt vilkasta nuorikon elämää ja keskittynyt reissaamiseen.

Kesällä Lyyli vieraili muun muassa Venäjän Montsegorskissa ja Lokan tekoaltaan itärannalla, kunnes palasi taas Kemihaaraan. Itsenäisyyspäivää edeltävän yön se vietti Ulvinsalon luonnonpuistossa, vain puolentoista kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Kun aurinko nousi, Lyyli levitti siipensä ja kiersi lenkin rajan pinnassa Venäjällä, kunnes ottikin suunnan kohti länttä. Itsenäisyyspäivän taivaiden valtias vietti Suomen ilmatilassa.Kun aurinko nousi, Lyyli levitti siipensä ja kiersi lenkin rajan pinnassa Venäjällä, kunnes ottikin suunnan kohti länttä. Itsenäisyyspäivän taivaiden valtias vietti Suomen ilmatilassa.

16.12. Länsi-Suomessa Soinissa haaskaa pitävät Ari ja Pirjo Autio saivat taltioitua kameraansa komean maakotkan. Ari otti ylös linnun renkaassa näkyvän numeron ja lähetti sen Luonnontieteelliselle keskusmuseolle.

Lintu osoittautui Hyyryläisen suojatiksi: Lyyli on rengastettu punaisella erikoisvärirenkaalla, jossa näkyy valkoisilla kirjaimilla teksti "325G".

Viivyttyään vielä muutaman päivän Soinin liepeillä Lyyli lensi Vaskijärven luonnonpuistoon Turun lähelle. Sitten lähettimestä loppui virta. Sydäntalven valo ei riittänyt lähettimessä olevalle aurinkopaneelille. Kun päivä helmikuun lopussa alkoi pidentyä riittävästi, lähetin käynnistyi jälleen ja välitti kahden kuukauden aikana keräämänsä tiedot.

Selvisi, että Lyyli oli viettänyt pimeimmät talvikuukaudet Vaskijärvellä ja lähtenyt sitten pohjoiseen Hailuodon-Oulun kautta, kotkien tyypillistä muuttoreittiä pitkin. 27.2. se saapui jälleen takaisin Kemihaaraan. Samalla vahvistui, että Lyyli on todennäköisesti syntynyt Suomessa. Kotkat etsiytyvät usein takaisin synnyinseuduilleen.

Lyyli teki hiljattain visiitin myös Venäjän puolelle, mutta siitä lähetystietoja ei tullut lainkaan. Hyyryläinen otti yhteyttä tehtaalle: Voiko olla jonkun Venäjän tekemän blokkauksen syytä, että Googlen lähetykset eivät tulekaan? Syytä häiriöön ei kuitenkaan pystytty osoittamaan.

Viime viikon perjantaina lähettimestä tuli paikannus muutama kilometri Venäjän puolelta Kemihaaran alueen tuntumasta.

Hyyryläinen toivoo, että jos naaras pesii, se tekisi sen Suomen puolella. Silloin hän voisi rengastaa poikaset ja tietysti päästä tervehtimään vanhaa tuttua.

Tärkeää pesintä olisi myös koko lajin tulevaisuuden kannalta.

Maakotkan kanta on pysynyt melko vakaana, mutta viime vuonna pesinnöissä koettiin notkahdus. 2000-luvulla noussut ilmiö on kookkaamman ja sisämaahankin levinneen merikotkan tuoma kilpailupaine.

Merikotkan erottaa maakotkasta lennosta esimerkiksi pyrstön mallista: merikotkan pyrstö on lyhyt ja kiilamainen, maakotkan pidempi ja viuhkamaisempi.

Petolinnut pitävät Hyyryläisen kiireisenä, vaikka virallinen vanhuuseläke alkoi viime vuonna. Kainuun maakunta on hiljattain tilannut häneltä sääksiselvitystyön.

Siinä lintuja seuraamalla tutkitaan, mihin tuulivoimaloita voitaisiin rakentaa lintuja häiritsemättä. "Tuulivoimalahankkeet ovat niin uusi asia, että tutkimus on herännyt vasta hiljakkoin."

Kriittinen kysymys lintujen kannalta on, mistä löytyvät jatkajat Hyyryläisen kaltaisten lintumiesten elämäntyölle.

Hän vaikuttaa aihealueeseen muun muassa Sääksisäätiössä, Kainuun Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana ja Metso-yhteisyöryhmässä. Nähtävissä on myös valoa.

Kiinnostus rengastusta ja muuta lintujen tarkkailua kohtaan on kasvussa ja nuorien rengastajien määrä on ilahduttava, Hyyryläinen sanoo. "Rengastus on alkanut kiinnostaa nuorempia ihmisiä – varsinkin naisia. Heitä maastotöihin kaivataan."

Rengastuksen, lintujen tarkkailun ja lähetintutkimusten avulla kerätään perustietoa päätöksentekoon.

Jos rengastus kiinnostaa, yhteyttä kannattaa ottaa Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen rengastustoimistoon. Sieltä kiinnostuneita pystytään ohjaamaan oppiin eri puolella Suomea oleville, kokeneemmille harrastajille ja rengastajille.

Meneillään on parhaillaan kokeneemmille lintuharrastajille kohdennettu kysely siitä, ketkä olisivat valmiita ottamaan vapaaehtoisesti kesäksi oppiinsa harjoittelijoita.

Listasta löytyy myös Hyyryläisen nimi.

Lue lisää:

Video: Kovan talven näännyttämä nuori maakotka pelastettiin järven jäältä – Näin ilmojen kuningas Lyyli toipui Kainuussa ja lensi takaisin vapauteen muisto ihmisistä mukanaan