Työntekijät valmiita palkkamalttiin,SAK jyrkkänä pakkolaeille
Työntekijäjärjestöt saivat torstaina linjattua kantojaan kilpailukyvyn parantamisesta.
Korkeasti koulutettujen Akava on valmis tinkimään lomarahoista tai työajoista sekä luopumaan arkipyhävapaista.
Toimihenkilöiden STTK kertoo vain kannattavansa maltillista palkkaratkaisua.
Samoilla linjoilla on työntekijöiden SAK. Se esittää vuodelle 2017 palkkoihin nollakorotuksia ja vuodelle 2018 vientialojen määrittelemiä nostoja. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu siirtyisi osittain palkansaajien maksettavaksi ja ansiosidonnaisen kestoa voisi tutkia.
SAK:n esityksen ehtivät tuoreeltaan todeta riittämättömäksi niin työnantajien EK, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kuin Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanenkin.
SAK:n keinoin päästäisiin 4,2 prosentin tuottavuusloikkaan. Maan hallitus tavoittelee viittä prosenttia puuttumalla sunnuntailisiin, ylityökorvauksiin ja lomiin sekä tekemällä ensimmäisestä sairastamispäivästä palkattoman.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan työmarkkinajärjestöt voisivat päästä sopuun vaihtoehdostaan lokakuun aikana. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi torstaina odottavansa yhteistä esitystä edelleen maanantaina.
SAK edellyttää, että hallitus vetää pakkolakinsa pois. Edes määräaikainen pakko ei käy, Lyly linjasi keskiviikkona politiikan toimittajien tilaisuudessa MT:n kysyessä asiasta.
”Määräaikaisuus ei poista sitä perusongelmaa, että kysymys on pakkolaeista.”
Maan hallituksessa on tiettävästi pohdittu lakien määräaikaisuutta, jotta ne olisi helpompaa hyväksyä.
SAK:ta närästää marssijärjestys eli asioiden tuominen neuvottelupöytään muualta kuin työmarkkinajärjestöiltä. STTK ja Akava ovat olleet hyväksymässä viiden tavoitteen kustannuskurin.
Lyly varoitti, että pakkolait johtaisivat vaikeisiin palkkaneuvotteluihin ensi syksynä.
”Ei 30 sunnuntaikorvausta nyt menettävä työntekijä tyydy silloin nollaratkaisuun. Viiden prosentin hyppy on vaarassa romuttua.”
Lylystä on ”tosi iso asia lähteä leikkaamaan kahden tonnin palkasta viisi prosenttia”. MT huomautti Lylylle, että isompiakin pudotuksia on nähty. Esimerkiksi maatalousyrittäjien tulo on 1 600 euroa kuukaudessa ja laskenut kuin lehmän häntä.
Kertooko se heikosta edunvalvonnasta vai paremmasta kriisitietoisuudesta?
Lyly myönsi, että maatalousyrittäjillä on mennyt heikosti, mutta vakuutti SAK:n kriisitietoisuuden olevan kohdallaan.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
