Lapin elykeskus haluaa kalaportaat Kemijokeen
SAVUKOSKI
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (elykeskus) suosittelee kalaportaiden rakentamista Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin. Tämä mahdollistaisi Perämeren lohen nousun alkuperäisille kutualueille Kemijoen latvoille.
Nyt kalaporras on vain Kemijoen alimmaisessa voimalaitoksessa, Isohaarassa, jonka toinen kalatie otetaan käyttöön kesäkuun alussa.
”Vaikka Kemijoessa on kahdeksan voimalaa, se ei saa olla esteenä kalaportaiden rakentamiselle”, sanoo Itä-Lapin kuntayhtymän vaelluskalaseminaarissa Savukoskella puhunut Lapin elykeskuksen kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen.
Pasasen mukaan hyvin toimivia kalaportaita on rakennettu maailmalla useitakin. Hän sanoo, että toimivaksi havaittuja kalaportaita ei sovi vähätellä Suomessa.
”Esimerkiksi Columbia-joen monet kalaportaat Pohjois-Amerikassa ovat hyvä esimerkki toimivasta kalatiesysteemistä. Siellä voimalapatoja on saman verran kuin Kemijoessa, silti kalat ehtivät kudulle ennen talvea.”
Suurin pato Columbia-joella on Bonnevillen pato, jonka ohittaa arviolta 700 000–1 000 000 ylösvaeltavaa lohta vuosittain. Alas vaeltaa 30–50 miljoonaa lohenpoikasta.
”Suuri haaste Kemijoella on poikastuotantoalueiden tuhoutuminen sekä meri- ja jokisuukalastus. Näitä tulisi rajoittaa voimakkaasti, mikäli kalatiehankkeisiin ryhdytään”, sanoo Pasanen.
EU on jo tehnyt esityksen merikalastuksen voimakkaasta rajoittamisesta. Suomen hallitus on sitoutunut kalatiestrategiaan, jonka tavoitteena ovat elinvoimaiset vaelluskalakannat.
”Myös uusi kalastuslaki lähtee kalakantojen luontaisen uudistumisen turvaamisesta.”
Tähän mennessä Kemijoen alimman voimalan, Isohaaran kalaportaita on rakennettu pääosin maakuntien rahoituksella. Jatkossa tämä ei ole enää mahdollista.
”Rahoituksen on tultava muualta. Ehkä on syytä harkita velvoiteistutusten muuttamista rahaksi”, Pasanen esittää.
Eräs vaihtoehto kalateiden saamiseksi Kemijokeen on vesioikeusprosessin käynnistäminen.
”Kemijoki Oy voitaisiin velvoittaa rakentamaan voimalapatoihinsa kalatiet. Oikeusprosessin lopputulos on kuitenkin epävarma.”
Kemijoki Oy rahoittaa hanketta, joka selvittää vaelluskalojen käyttäytymistä voimaloiden alakanavassa. Tarkoituksena on selvittää paras sijainti kalaportaille.
Parhaimmillaan kalatiehankkeet kiehtovat myös vesivoimayhtiötä. ”Suurin huolemme on kalateiden kautta hukkaan virtaava vesi”, kertoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.
Yli-Kemin kalastusalueen mielestä joen vaelluskalakantojen elvyttäminen tulisi aloittaa pikaisesti, ensin emokalojen siirtämisellä Kemijoen latvoille.
”Lohen ja meritaimenen ylisiirrot on aloitettava mahdollisimman nopeasti. Kymmenen prosenttia joen virtaamasta on turvattava vaelluskaloille lakisääteisesti. Vastaava laki on voimassa Ruotsissa ja Norjassa”, vaatii Yli-Kemin kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kilpimaa Savukoskelta.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
