Vihreät panostaisi koulutukseen ja torjuisi köyhyyttä

Vihreät tuomitsee junaliikenteen tuen suuret supistukset. Puolue pelkää sen syövän maakuntien houkuttavuuden niin investointien kuin asumisen näkökulmasta. Kuva: Johannes Tervo

Vihreät korostavat vaihtoehtobudjetissaan panostamista koulutukseen, köyhyyden torjumiseen ja työllisyyteen. 200 miljoonan euron koulutusleikkaukset pitäisi korvata pienentämällä verottomia kilometrikorvauksia ja alentamalla työmatkavähennystä.

Meidän visiossamme Suomen menestys pohjautuu koulutukseen, ihmisten tasa-arvoon, korkeaan työllisyyteen ja kestäviin energiaratkaisuihin, sanoo vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Puolueen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen rajut leikkaukset kasvattavat kuilua pieni- ja suurituloisten välillä. Samalla ne syövät kotimaista kysyntää ja talouskasvua.

Rohkeaa uudistamista tarvitaan ylisuurten leikkausten sijaan, Niinistö korostaa.

Vihreiden mallissa taloutta ja työllisyyttä vahvistettaisiin energiaremontilla, perustulolla ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla.

Puolue palauttaisi junaliikenteeltä leikatut 13,5 miljoonaa euroa. Poikittaisliikenteen katoaminen rautateiltä heikentää erityisesti maakuntien matkailua ja keskuskaupunkien korkeakoulujen vetovoimaa. Se on puolueen mukaan omiaan myös vähentämään investointeja ja paluumuuttoa.

Vihreät myös säilyttäisi vapaaehtoista suojelua edistävän Metso-ohjelman ja eläinsuojeluasiamiehen.

Edelleen Vihreät palauttaisi kehitysyhteistyöhön 290 000 euroa, mikä on yli puolet hallituksen leikkaamista varoista.

Kehitysavun leikkausten ajoitus on puolueen mukaan pahin mahdollinen suomalaisen ympäristöosaamisen viennin kannalta. Samoin se sotii sitä periaatetta vastaan, että kehitysmaiden ihmisiä autettaisiin heidän kotiseuduillaan, mikä ehkäisisi lähtöä nälänhätää tai ilmastonmuutosta pakoon.

Puolue tasapainottaisi julkisen talouden maltilla kahdessa vaalikaudessa. Sen vuoksi vihreiden vaihtoehtobudjetti on 216 miljoonaa euroa alijäämäisempi kuin hallituksen esitys.

Vihreiden mukaan talouskasvu on kuitenkin 0,4 prosenttiyksikköä vahvempaa kuin hallituksen esitys toisi. Puolueen arvion mukaan tosiasiallinen alijäämä pienenisi ja työllisyys kasvaisi.