YLIÖ Eurooppa ja Venäjä tarvitsevat toisiaan biotaloudessa
Euroopalla ja Venäjällä on tilaisuus vetää toisensa kestävään talouskasvuun. Venäjällä on valtavasti uusiutuvia luonnonvaroja ja Euroopassa puolestaan osaamista niiden hyödyntämiseen.
Venäjä tunnetaan öljystään,
hiilestään ja kaasustaan. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet maan uusiutuvat luonnonvarat. Venäjällä on viidennes maailman metsävaroista ja
makeasta vedestä. Maa on myös yksi maailman suurimmista viljan tuottajista.
Toistaiseksi Venäjän talous ei ole kuitenkaan pystynyt hyödyntämään uusiutuvia luonnonvarojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kun biotalous luo Euroopan unionin alueella liikevaihdosta arviolta kaksi biljoonaa euroa, on
Venäjän biotalouden koko tästä vain noin kymmenes.
Biotaloudella tarkoitamme ympäristöllisesti kestävää, laajasti uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa ja kulutusta kuten esimerkiksi ruokateollisuutta.
Tulevaisuudessa väestönkasvu ja ilmastonmuutos mullistavat veden, ruoan, energian sekä asumisen kysynnän ja tarjonnan. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset jännitteet kiristyvät.
Samalla fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan talouden muuntaminen kestävälle ja hiilineutraalille pohjalle tuo yrityksille lukemattomia tilaisuuksia keksiä, kasvaa ja kannattaa. Välttämättömät muutokset voivat olla myös hyviä mahdollisuuksia liiketoiminnassa.
Biotalous on alue, jolla Venäjä ja Eurooppa voivat löytää toisensa kumppaneina. Yhdessä Venäjä ja Eurooppa ovat vahvempia kohtaamaan aikamme suurimman haasteen: miten saamme talouskasvua ja vaurautta, mutta minimoimme ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvat haitat.
Venäjän talous on jo tullut käännekohtaan. Maa on raskaasti riippuvainen öljystä, ja sen hinnan raju lasku syö
talouden kasvua. Onkin Venäjän etu supistaa taloutensa öljyriippuvuutta ja monipuolistaa talouttaan etenkin kehittämällä biotalouden mahdollisuuksia.
Venäjä tarvitsee kuitenkin rakenteellisia uudistuksia menestyäkseen biotaloudessa. Ennen kaikkea maan on investoitava tutkimukseen, koulutukseen ja infrastruktuuriin.
Erityisen kova tarve uudistuksille on metsätaloudessa, sillä metsät ovat Venäjän tärkein uusiutuva luonnonvara. Uudistusten myötä Venäjän metsistä voitaisiin jalostaa merkittävässä määrin bioenergiaa ja monenlaisia tuotteita, kuten kemikaaleja, ruoan ainesosia, biomuovia ja komposiittia, rakennusmateriaaleja, lääkkeitä ja tekstiilejä.
Biotalous voisi sysätä Venäjän kohti kestävää talouskasvua. Työpaikkoja syntyisi niin teollisuuteen kuin alkutuotantoon.
Yksikään Euroopan maa ei pysty ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita yksin. Samoin teollisuudenalat ovat riippuvaisia toisistaan. Yhteistyö biotalouden alueella on sekä Euroopan että Venäjän etu, sillä molemmat tarvitsevat toisiaan.
Venäjän uusiutuvien luonnonvarojen arvo vain kasvaa kun niukkuutta tulevaisuudessa jaetaan. Euroopan tieteen ja teknologian sovellukset voisivat
osaltaan olla auttamassa Venäjän uudistumisessa kohti biotaloutta.
Venäjälle biotalous voisi olla mahdollisuus yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja teknologiseen uudistukseen. Euroopalle se toisi kannattavan taloudellisen kumppanuuden, integroituneemmat markkinat ja paremman liiketoimintaympäristön biotalouden tuotteille, palveluille ja patenteille.
Eurooppa elää usein muistoissa ja liian harvoin rohkeissa unelmissa. Nyt tarvitaan paitsi uusia tavoitteita myös kykyä ja tahtoa siirtyä suunnitelmista toimintaan.
Biotalous ei tule ratkaisemaan kaikkia huomisen ongelmia, mutta jollei sitä oteta Euroopassa ja Venäjällä vakavasti, ei haasteisiin tulla löytämään ratkaisuja.
Vuoropuhelu Venäjän ja Euroopan välillä ei tällä hetkellä ole helppoa. Poliittiselta agendalta ei silti ole varaa unohtaa tulevaisuuden vääjäämättömiä haasteita ja biotalouden niihin tarjoamia kestäviä ratkaisuja.
Kumppanuus tieteen, sääntelyn ja talouden kentillä hyödyttää meitä kaikkia. Eurooppaa ja Venäjä tarvitsevat yhä toisiaan.
ESKO AHO
Euroopan ja Venäjän yhteistyön strateginen neuvonantaja,
Euroopan metsäinstituutti
GÖRAN PERSSON
ThinkForest-foorumin puheenjohtaja, Euroopan metsäinstituutti
MARC PALAHI
Johtaja, Euroopan metsäinstituutti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
