Yleltä ”halutaan leikata leikkaamisen takia" – leikkaukset saattavat näyttää kansainvälisesti erikoiselta, arvioi tutkija

Tutkijan mukaan Suomea ja muita Pohjoismaita on pidetty mallimaina, joissa on vahva ja hyvin toimiva julkisen palvelun media. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA .  Kuva: Heikki Saukkomaa

Yle-työryhmä saattaa päättää näinä päivinä Yleen kohdistuvista leikkauksista. Helsingin yliopiston mediatutkijan Kari Karppisen mukaan leikkaukset eivät ole ainutlaatuisia, sillä julkisen palvelun median rahoitusta on leikattu vuosien varrella muissakin maissa.

Itä-Euroopan maissa leikkauksia on tehty sekä taloudellisista että poliittisista syistä, ja Kreikassa tehtiin radikaaleja leikkauksia finanssikriisin aikana.

Suomea ja muita Pohjoismaita on kuitenkin pidetty mallimaina, joissa on vahva ja hyvin toimiva julkisen palvelun media, Karppinen sanoo STT:lle.

”Se, että me nyt leikkaamme, saattaa kansainvälisesti näyttää vähän erikoiselta. Yleensä leikkaukset ovat ehkä liittyneet enemmän poliittisiin suunnanmuutoksiin tai valtioihin, joissa median asema ei ole ollut niin vakaa alkujaankaan”, Karppinen kertoo.

Karppisen mukaan Yle on laajuudeltaan ja rahoitukseltaan suunnilleen samansuuruinen kuin muidenkin Pohjoismaiden julkisen palvelun mediat.

”Muihin maihin verrattuna Pohjoismaissa rahoitus on suhteessa väestöön korkeimmalla tasolla”, Karppinen kertoo.

Karppisen mukaan useissa maissa julkisen palvelun media saa osan rahoituksesta mainoksista, mikä vaikuttaa median sisältöihin. Tällaisia maita ovat muun muassa Ranska, Italia ja Espanja. Britannian yleisradioyhtiössä BBC:ssä kaupallinen toiminta on eriytetty.

Matias Marttisen (kok) vetämässä Yle-työryhmässä neuvottelut Ylen leikkauksista ovat pahasti jumissa. Alun perin ryhmän toimikauden oli tarkoitus päättyä kesäkuun lopussa.

Muun muassa MTV:n uutisten tietojen mukaan Marttinen neuvottelee erityisesti perussuomalaisten kanssa. Perussuomalaiset ja Liike Nytin Hjallis Harkimo ovat vaatineet Yleltä suurempia leikkauksia kuin pöydällä olleessa kompromissiesityksessä.

Karppinen sanoo, että perussuomalaiset ovat profiloituneet valtamedian arvostelijoina.

”Heille syy leikata voi olla nimenomaan se, että halutaan leikata leikkaamisen takia.”

Hänen mukaansa merkittävä tekijä, joka erottaa leikkauskeskustelun aiemmasta on se, että aiemmin Ylen rahoitukseen tehdyt muutokset ovat liittyneet talouden suhdanteisiin. Muun muassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus sopi Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisestä.

Myös muualla arvostellaan mediaa, Karppinen sanoo. Toisinaan kritiikki on muuttunut leikkauksiksi. Oikeistopopulistien ollessa hallituksessa Tanskassa tehtiin leikkauksia yleisradioyhtiö Danmarks Radioon.

”Oikeiston kritiikki Yleä kohtaan ei ole vain suomalainen ilmiö. Uusi kansallismielinen konservatiivinen oikeisto mieltää yleisradion vasemmistolaisena eikä heidän ajatuksiaan edustavana.”

Talousoikeisto puolestaan katsoo rahoitusta enemmän julkisten menojen kannalta. Karppisen mukaan yleinen säästöpaine vaikuttaa varmasti leikkaushaluihin.

Viime viikolla heräsi keskustelu Ylen monimuotoisuutta ja inkluusiota käsittelevistä, toimittajille suunnatuista koulutuksista Iltalehden toimittajan Sanna Ukkolan julkaistua aiheesta kolumnin.

Karppinen on tutkinut median monipuolisuutta. Hänen mukaansa kukaan ei sinänsä vastusta sitä, että erilaisia ääniä pyritään saamaan esiin mediassa. Aiheen nousu esille kohun kautta kertoo siitä, että Ylen asema liittyy identiteettipolitiikkaan ja poliittiseen polarisaatioon.

”Inkluusio ja monikulttuurisuus toimivat koodisanoina, joilla vahvistetaan tiettyjen poliittisten ryhmien keskuudessa ajatusta, että Yle edustaa vihervasemmistoa tai heidän vastapooliaan.”

Puolassa ja Unkarissa koko mediajärjestelmän itsenäisyys on kyseenalaistettu, mutta Suomessa ei vielä olla Karppisen mukaan Unkarin tiellä.

”Muissa Pohjoismaissa varmasti seurataan Ylen rahoitusta kiinnostuksella, Karppinen sanoo.”