Ilmanpainemittari värähti Pohjolassa asti, kun toisella puolella maapalloa räjähti – tulivuori voi purkautuessaan syöstä ainesta stratosfääriin asti
Saariryhmä Tongalla äskettäin tapahtunut tulivuorenpurkaus oli niin raju, että ilmanpainemittari hypähti Pohjolassa asti.
Eteläisellä pallonpuoliskolla hiljattain tapahtunut Hunga Tonga – Hunga Ha’apai -tulivuoren purkaus oli vedenalainen ja poikkeuksellisen raju.
Purkaus poikkesi muun muassa Islannin Fagradalsfjall-tulivuoren viimevuotisesta purkauksesta, joka kesti kuukausia.
"Räjähdysmäiset purkaukset tuottivat ääniaallon, joka kantoi Yhdysvaltojen Alaskaan asti. Myös Virossa ilmanpainemittauksessa näkyi selvästi lyhyt, kahden millibaarin hyppäys aallon mennessä ohitse", kertoo vanhempi yliopistonlehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta (INAR).
Räisäsen mukaan vaikutuksen ratkaisevat purkauksen määrä ja se, kuinka korkealle ilmakehään aines kulkeutuu.
"Purkaus voi olla isokin, mutta jos se ei ole niin raju, että purkausaines pääsee nousemaan yli 10 kilometriin, stratosfääriin, rikkidioksidi tulee muutamissa viikoissa sateena alas. Tongan purkaus on ilmastollisesti merkittävä", Räisänen kertoo.
Yläilmakehässä rikkidioksidista muodostuu rikkihappopisaroita, jotka heijastavat auringonvaloa pois. Tämä jäähdyttää alempaa ilmakehää. Jonkin verran mukana on nokityyppisiä hiukkasia ja yhdisteitä, jotka imevät itsessään auringonvaloa.
Jonkin verran mukana on kuitenkin myös yhdisteitä, jotka imevät itseensä auringonvaloa ja alempaa ilmakehästä tulevaa lämpösäteilyä. Siksi lämpötila yläilmakehässä voi nousta asteen pari, kuten kävi Pinatubon purkautuessa Filippiineillä vuonna 1991.
"Jos rikkidioksidia nousee yli kymmeneen kilometriin, syntyvät rikkihappopisarat voivat osittain pysyä siellä yli parikin vuotta ja vaikuttaa paljon enemmän. Silloin rikkiä kulkeutuu kuukausien myötä laajemmin koko maapallolle."
Valtaosa Tongassa purkautuneista kaasuista pysyy ainakin lähikuukausina maapallon eteläpuoliskolla, sillä vaihto päiväntasaajan molemmin puolin on hidasta.
"Pinatubo oli Tongaa suurempi vaikutukseltaan, mikä näkyi muun muassa värikkäinä auringonlaskuina täällä asti. Tongasta rikkiä purkautuu stratosfääriin asti arviolta 400 000 tonnia, kun Pinatubon kohdalla määrä oli 15 miljoonaa tonnia, yli 30-kertainen määrä", Räisänen sanoo.
Ihmiskunnan aiheuttamien hiukkaspäästöjen on arvioitu jonkin verran jäähdyttäneen ilmakehää kumoten samalla kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä.
"On spekuloitu, että hiukkasten määrää lisäämällä voitaisiin säätää ilmakehän lämpötilaa. Ilmakehän alaosiin jäävät päästöt tuottaisivat kuitenkin kohtuuttoman paljon haittaa, kun taas tulivuorenpurkauksesta syntyvät tuhkapilvet haittaavat hengittämistä vain korkeintaan parinsadan kilometrin säteellä purkauksesta."
Tuhka ja kaasu muodostavat tulivuorenpurkauksen yhteydessä pilven, jossa on voimakas ilmavirtaus. Pilvessä on joitakin samoja piirteitä kuin voimakkaissa kuuropilvissä, esimerkiksi joskus purkauspilvessä salamoi, kertoo Foreca.
Kirkasta salamointia voitiin nähdä videolta, joka oli kuvattu Tongan purkauksesta. Purkauspilvessä syntyy hankaussähköä, kun tuhka ja muu purkautuva materia törmäilevät toisiinsa.
Italian Sisiliassa sijaitsevan Etna-tulivuoren purkauksen yhteydessä vuonna 2002 tuhkaa levisi virtausten mukana kauas. Suurilla purkauksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia säähän.
Lämpötilaeron kasvaminen korkeiden ja matalien leveysasteiden välillä saattaa purkauksen jälkeen voimistaa talvipallonpuoliskon polaaripyörrettä ja siten lauhaa länsivirtausta. Näin kävi esimerkiksi Euroopassa Krakataun purkauksen jälkeisenä talvena vuonna 1883.
Tutkimuksen mukaan viileneminen vaikuttaa monsuunisateisiin heikentämällä meren ja mantereen välistä lämpötilaeroa: Intian monsuunin on todettu olevan normaalia heikompi voimakkaan tulivuorenpurkauksen jälkeen.
El Niño voi sen sijaan voimistua purkauksen jälkeen, mikä myös heikentää Intian monsuunia.
Ilmassa leijuvan tuhkan vaikutus on merkittävä lentoliikenteen sujuvuudelle. Islannin tulivuorenpurkaus vaikeutti Euroopan lentoliikennettä merkittävästi vuonna 2010.
Tuhannet suomalaismatkaajat jäivät jumiin etelän lomakohteisiin, kun hiukkasmäärä pakotti määräämään lentokiellon lähes koko Euroopan ilmatilaan.
Tuhkahiukkaset hankaavat lentokoneen pintoja ja moottoriin ajautuessaan hienojakoinen tuhka voi sulaa ja muodostaa lasia. Se voi jähmettyä moottorin sisäpinnoille aiheuttaen vaaratilanteen kesken lennon.
Lue myös:
La Palman tulivuoren laavavirta saavutti meren – pelot myrkkykaasujen muodostumisesta lisääntyvät
Semeru-tulivuori alkoi purkautua uudelleen Jaavalla, pelastustyöt on keskeytetty
Tongan saarilla tapahtunut purkaussarja oli poikkeuksellisen raju.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
