Sote-kiista politisoitui taas
Tuleeko sote-palveluihin selvyyttä vielä syksylläkään? Se selviää uuden valmisteluryhmän työn edetessä. Ryhmän pitää valita, kuinka tarkasti se noudattaa hallituksen ja kuinka paljon maaliskuussa työnsä päättäneen selvitysryhmän viitoittamaa tietä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPöly oli tuskin laskeutunut edellisen selvitysryhmän lopputyön riitelystä, kun uusi kiista jo kiehahti seuraavan ryhmän nimityksistä.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) asetti viime viikolla valmisteluryhmän laatimaan lakia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Hän nimitti puheenjohtajaksi vasta ministeriöön tulleen, demaritaustaisen osastopäällikkö Kirsi Paasikosken.
Asian kannalta luonnollisempi valinta olisi ollut kokoomustaustainen kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, mutta hänet sivuutettiin.
Sillanaukee arvosteli hallituksen sote-linjauksia tuoreeltaan sekaviksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) piti ryhmää liian erikoissairaanhoito-painotteisena, ja toivoi siihen lisää perusterveydenhuollon asiantuntemusta.
Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä pitää tänään ylimääräisen kokouksen, jossa Guzenina-Richardsonille esitetään täydennyksiä ryhmään. Julkisuudessa on puhuttu kolmesta lisäjäsenestä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) ei näe nimityskiistassa ongelmaa, sillä aiemmassa asiantuntijaryhmässä kokoomuksella oli vahvempi edustus.
Uuden työryhmän on määrä valmistella uutta lakia sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityshenkilöryhmän juuri tekemän työn sekä hallituksen kehysriihen linjausten perusteella.
Asiantuntijat katsoivat, että itsenäinen peruspalvelujen järjestäminen edellyttää vähintään 50 000 asukkaan väestöpohjaa, mutta hallitus eli käytännössä Guzenina-Richardson laski riman 20 000 asukkaaseen.
Alkuperäinen asiantuntijatyö on siis saanut vahvaa poliittista ohjausta.
”Toivoisin, että selvityshenkilöiden työlle annettaisiin jatkotyössä iso painoarvo”, sanoo SDP:n Kiljunen. Hän arvioi, että 20 000 asukkaan kunta jää ennemmin tai myöhemmin liian pieneksi järjestämisvastuun kannalta.
Uusi työryhmä nimitettiin kesäkuun loppuun, mutta Guzenina-Richardsonin mukaan sillä on aikaa kirjoittaa lakia vuoden loppuun saakka.
Kuntarakennelaki tulee voimaan heinäkuun alussa. Kunnat voivat siitä eteenpäin alkaa tehdä liitosselvityksiä, ja niillä pitää olla tuolloin tieto 20 000–50 000 asukkaan kuntien tehtävistä, Paasikoski sanoo MT:lle.
Näin ollen hallitus paimentaa kunta- ja sote-uudistusta rinnatusten, vaikka yhteyttä on välillä yritetty kiistää.
Uuden sote-lain on määrä tulla voimaan vuonna 2015.
”Yhtään ei voi myöhentää tai tulee seuraava hallitus vastaan”, Paasikoski sanoo aikataulusta.
Jos ryhmän työ sattuisi tyssäämään seinään, uudistus siirtyisi seuraavalle hallitukselle ja nykyinen laki tarvitsisi jatkoaikaa. Sitä hallitus ei halunne, koska vaarana olisi voittopotti sote-sotkun vahvistamalle oppositiolle: keskustalle ja perussuomalaisille.
Aikataulu ei kuitenkaan ole ainoa ongelma, sillä myös sisällössä on pureksittavaa.
Hallitus haluaa edetä sote-palveluiden järjestämisessä vastuukuntamallilla, mikä tarkoittaa sitä, että yksi – isäntäkunta – päättäisi palveluista ja myös järjestäisi ne.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) pitää mallia ongelmallisena useasta syystä. Malli tekisi muista kunnista pelkkiä maksajia vastuukunnalle ja vaarantaisi yhdenvertaiset palvelut viemällä maksajilta päätösvallan.
Lisäksi laki pakottaisi vastuukunnan ottamaan ison ta-loudellisen riskin itseään paljon suuremman alueen palveluiden järjestämisestä, sillä työntekijät olisivat isäntäkunnan palkkalistoilla.
Koskinen sanoo MT:lle, että nyt pitäisi selvittää mahdollisuudet kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja kuntayhtymiin eikä vääntää tehtyjä päätöksiä väkisin käytäntöön.
”Ei pitäisi hirttäytyä hallitusohjelman tai kehysriihen kirjauksiin, vaan palata miettimään palveluita ja kuuntelemaan kuntia.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
