Pikkupöllö etsii itseään
Pikkupöllö on sympaattinen tarina pienestä pöllöstä, joka etsii itseään.
Pöllö lähtee pois pesästään ottamaan selvää, kuka tai mikä hänen oikeastaan pitäisi olla. Retkellään hän törmää muihin metsäneläimiin ja yrittää löytää jonkun, jonka kaltainen olisi.
Pöllö katselee maailmaa omasta vinkkelistään pöllölapsen silmin ja ajattelee, että kaikki ovat hänen tavoin pöllöjä. Hänen mielestään esimerkiksi jänis on loikkiva pitkäkorvainen pöllö ja karhu karvakynsipöllö.
Saduille tyypilliseen tapaan loppu on onnellinen, kun pöllö toteaa, että on hyvä olla aivan tavallinen pöllö. Tieto siitä, että vaikka pöllö ei osaa loikkia ja sillä ei ole samanlaista pörröhäntää kuin oravalla, se osaa lentää liihottaa kauniisti, tekee pikkupöllön onnelliseksi.
Kirja on äiti Pirkko-Liisa Surojeginin ja tytär Nora Surojeginin yhteinen taidonnäyte: äidin kauniit kuvat tukevat hienosti tyttären kynästä syntynyttä tarinaa.
ANNIINA KESO
Nora Surojegin, Pirkko-Liisa
Surojegin: Pikkupöllö.
37 sivua. Minerva.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
