”Muoviteollisuudessa kova ydin jäljellä”
Muoviteollisuuden ruusuiset vuodet olivat 2000–2005, minkä jälkeen yritysten ja henkilöstön määrä on vähentynyt kymmenen prosenttia.
”Meidän hankalat vuotemme olivat vähän ennen kännykkäteollisuuden lähtöä. Isoja tehtaita lopetti”, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä sanoo.
”Nyt on jäänyt kova ydin jäljelle.”
Muoviteollisuuden firmoja on Suomessa noin 580. Parisataa toimii teollisessa mittakaavassa eli työllistää vähintään viisi henkeä.
”Paljon on pieniä perheyrityksiä, osa jopa kolmannessa polvessa.”
Etenkin terveyden ja ympäristönhuollon tuotteet ovat Kärhän mukaan kannattavia.
”Melkein kaikki maailman insuliinikynät tehdään Kontiolahdella. Jos niitä ei saisi maailmalle, diabeetikot olisivat suurissa ongelmissa.”
Puolet muovituotteiden myynnin arvosta tulee viennistä. Ulkomaille menee muun muassa vaativia pakkauskalvoja ja terveydenhuollon tuotteita.
”Yksi ajoneuvoteollisuuden yrittäjä toimittaa kuorma-auton osia Etelä-Koreaan asti”, Kärhä mainitsee.
Uusia innovaatioita hän odottaa erilaisista materiaaliyhdistelmistä. Muoviin voidaan sekoittaa esimerkiksi puukuitua tai vuolukiveä.
Muoviteollisuuden mukaan muovi on ympäristöystävällinen ja energiaa säästävä materiaali. Raaka-aine syntyy öljynjalostusteollisuuden sivuvirroista.
Kärhän mukaan ongelmana on, ettei muovia osata toimittaa tarpeeksi huolellisesti jätehuoltoon. Siellä se voitaisiin kierrättää.
”Muovia viedään kaatopaikalle liikaa ja valitettavasti dumpataan veteen. Muoville on aiheutunut imagohaittaa, vaikkei se ole muovin syy, vaan ihmisten ja toimimattoman jätehuollon.”
Biohajoavat ja biopohjaiset muovit muodostavat muutaman prosentin markkinoista.
”Bio tekee tuloaan muoviinkin. Firmoilla, jotka ovat olleet skeptisiä, on nyt tutkimuslaitokset.”
Kärhä kertoo uskovansa enemmän uusiutuvista raaka-aineista, kuten sokeriruo’osta, tehtyyn biopohjaiseen ja kestävään muoviin kuin biohajoavaan.
”Biohajoavasta muovista kiistellään, onko se hyvä, huono vai erittäin huono juttu.”
Se voi Kärhän mukaan yllyttää roskaamaan enemmän ja hajota ennenaikaisesti. Plastirolin viljelykatetta hän pitää tuotteena, jossa biohajoavuus on aidosti hyödyksi.
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
