Kunpa maatalous kannattaisi
”Viime vuonna tehtiin noin 300 sukupolvenvaihtoa. Tällä tilarakenteella kestää noin 200 vuotta, että jokainen tila on vaihtanut sukupolvea”, eteläpohjalainen Jari Laukkonen laskee. Hänen mielestään sukupolvenvaihdoksia tulisi vauhdittaa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoVaikka aiheet valtuuskunnan yleiskeskustelussa vaihtelivat eri tuotantosuuntien ja aiheiden välillä, oli monen ajatuksen pohjalla juuri kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Esimerkiksi EU-neuvotteluissa työn alla oleva 141-tuki todettiin elintärkeäksi.
”Broileritilallani on 75 000 lintupaikkaa ja yritys on keskikokoa suurempi. Silti 141-tuki on Etelä-Suomessa paljon tärkeämpi kuin mitkään cap-uudistukset”, Jouni Tuomola Varsinais-Suomesta sanoo.
”Kananmunatuottajille tuo positiivisen ilmapiirin, että tuotteen hinta on nousussa. Mutta munien puute on ohimenevä ilmiö. Kananmunapuoli on hyvin riippuvainen 141-tuesta”, Anna Setälä Varsinais-Suomesta sanoo.
Kotimaisen ruuan arvostuksen kasvu ei tuo palkkaa viljelijälle.
”Kotimaista ruokaa arvostetaan ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Mutta eivät tuottajat saa siitä omaa osuutta, hyöty jää kaupan ja välittäjien käsiin. Toivon, että MTK ottaa tukevamman ryhdin kannattavuuden parantamiseksi”, Tommi Lunttila Keski-Suomesta sanoo.
Pohjoissavolaisen Jari Leskisen mukaan arvostuksella ei makseta yhtään laskua.
”Lihan tuotanto on jatkuvaa kädestä suuhun elämistä varsinkin vasta investoineilla tiloilla. Kauppaa tulisi käydä hinnalla, jolla kustannukset katetaan.”
Keskustelussa nousi esiin useita ehdotuksia, joita MTK:n hallituksen tulisi ajaa tarmokkaasti.
Jaakko Halkilahti Varsinais-Suomesta ehdotti, että tilavalvonnan määrää pitäisi vähentää.
”EU:n lainsäädäntö antaa mahdollisuuden vähentää tilavalvontoja viidestä prosentista yhteen prosenttiin, jos tietyt ehdot täyttyvät. Käsitykseni mukaan Suomi täyttää edellytykset ja MTK:n tulisi alkaa sitä ajamaan.”
Jukka Kauppinen Keski-Suomesta muistutti, että kannattavuudesta huolehtiminen on koko valtuuskunnan tehtävä.
”Se on meidän velvollisuus. Meidät on valittu tänne puolustamaan oman maakunnan tuottajia. Kannattavuudesta on puhuttu pitkään, mutta nyt ollaan siinä pisteessä, että perälauta pitää panna kiinni. Ja sen on tapahduttava tänä kesänä.”
Harri Peltola Pohjois-Suomesta korosti järjestön roolia viljelijän tukena.
”Jäsen on koko toiminnan lähtökohta. Kun jäsen soittaa, niin hänelle on vastattava ja keskusteluja käytävä.”
Usealla oli myös huoli maa- ja metsätalouden jatkuvuudesta.
”Toivon, että järjestö tekisi töitä metsätilojen sukupolvenvaihdosten järjestämiseksi”, Mikko Tiirola kommentoi.
Antti Airikki puolestaan pohti maatilojen jatkuvuutta.
”Mistä saadaan ne uudet viljelijät? Innokkuutta olisi, mutta jos ei kannata, ei uusia alalle saada.”
Hannu Uitto Etelä-Pohjanmaalta kysyi, kuka on sopinut maatalouden luopumistuen ikärajan nostamisesta.
Kimmo Hovin mukaan kylvösiemenen ongelmat voitaisiin hoitaa kohtuullisen nopeasti.
”Tarvitaan painostusta työ- ja elinkeinoministeriötä ja huoltovarmuuskeskusta kohtaan.”
Euroopan unionin maatalouteen ajama viherryttämispolitiikka aiheutti kysymyksiä.
”Ehtojen noudattaminen on helppoa, mutta miten tarkistetaan toimien vaikuttavuus. Tuleeko tutkintaa tai valvontaa lisää”, Tiina Linnainmaa Pirkanmaalta kysyy.
”Epäilen pitävätkö ympäristökeskuksen laskelmat maatalouden päästöistä Itämereen paikkansa. Kaikki on kiristetty minimiin, mutta ei edes satotaso nouse”, Ari Varis Pohjois-Suomesta sanoo.
Turvemaiden kyntämiskieltoa vastustettiin.
”Jos halutaan hyvä sato, tarvitaan kyntämistä. Kangasmaat ovat niin kivisiä, että ei sinne voi tehdä peltoa. Turvetuotannon lopettaneet suot ovat usein hyviä peltomaita”, Pekka Hallikainen Pohjois-Suomesta sanoo.
Johanna Kankaanpää Etelä-Pohjanmaalta kritisoi suunniteltuja valvontamaksuja.
”Yleensä Suomessa on hyvä hallintokulttuuri, sillä mukaan otetaan ne, joita päätökset koskevat. Nyt se on ympäristöhallinnolta unohtunut.”
Juhani Lampela Lapista kritisoi esitystä ruiskutuskiellosta 25 metrin etäisyydellä vesistöistä. Kalevi Pukara Satakunnasta oli samoilla linjoilla.
”Esimerkiksi hukkakaura-alueella voi jäädä isoja alueita ruiskuttamatta. Lisäksi vesistön rajasta voi tulla riitaa”, Pukara sanoo.
Jarkko Laitila Satakunnasta totesi, että suuri osa Suomen pelloista on vesistöjen varsilla.
”Kielto koskee tuhansia viljelijöitä.”
Jari Laukkonen Etelä-Pohjanmaalta muistutti, että ympäristölupalaskuista voi valittaa.
”Laskuttajan on valitettaessa kirjattava luvan käsittelyn ajankäyttö. Siten pääsemme sisälle laskutusperusteisiin.”
Jouni Mäkisalo Pohjois-Karjalasta kritisoi tiepolitiikkaa.
”Lievästi sanottuna surkeassa kunnossa ovat tiet reuna-alueilla, samoin kuin tietoverkot.”
Rakentamista maaseudulla ei haluta rajoittaa Pirkanmaan mallin mukaan.
”Jos rajoittamista ei nyt saada pysähtymään, se leviää koko maahan. Lainsäädäntö ei ole velvoittavaa, mutta kunnan viranhaltijat ottavat ne kirjaimellisesti. Pitäkää huolta, miten teidän kunnissa kaavoitusasiat hoidetaan”, Heidi Tanhua ohjeisti.
Tuure Puutio Keski-Pohjanmaalta muistuttaa, ettei myöskään liian lähelle maatiloja kannata rakentaa.
”Pitää muistaa, että ollaan ensisijaisesti maataloustuotannon puolella. Pellot ja reunat pitäisi rauhoittaa viljelylle.
Hämäläisen Petri Lauttian mielestä kotimaista hake-energiaa voisi tukea myöntämällä investointitukea kuivurin muuntamiseen.
”Nyt tukea voi saada vain, jos kuivuria suurentaa merkittävästi.”
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
