huidunperä Loppuvaihe käsillä
Tässä maassa on presidentinvaalien loppuvaihe kohta käsillä. Äänimäärillään ovat lopulliselle valintakierrokselle nyt selviytyneet kokoomuksen Sauli Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto.
Edellinen sai ensimmäisellä vaalikierroksella äänistä 37, jälkimmäinen 18,8 prosenttia. Varsin pienellä marginaalilla, vain 1,3 prosenttia Haavistoa vähemmällä äänimäärällä, jäivät kolmanneksi tulleen Paavo Väyrysen presidentinmahdollisuudet silleen.
Suuryllätys lisäksi oli, että sosialidemokraattien Paavo Lipposen kannatus jäi vaaleissa jopa perussuomalaisten Timo Soinin saaman vajaan kymmenen prosentin alapuolelle.
Huidunperällä on pohdittu ja ihmeteltykin tämänkertaisia vaaleja. Kolmesta suurimmasta puolueesta ovat tavanneet kahden ehdokkaat selviytyä ja käydä lopullisen vaalitaiston.
Huidunperällä on arvostettu presidenttiehdokas Väyrystä ja hänen mittavaa, kautta maan toteuttamaansa presidentinvaalikampanjaa.
Opintonsa ja uransa ovat nykyisessä presidenttiehdokkaiden seurassa osin jopa ainutkertaiset. Kyseessä on ensinnäkin ainut väitellyt mies, yhteiskuntatieteiden tohtori. Vuonna 1988 valmistunut väitöskirjansa käsitteli Suomen ulkopolitiikkaa kansallisena doktriinina sekä tulevaisuuden ihmisyyspolitiikkaa.
Väyrysen ura eduskunnassa alkoi 1970, kun hän oli 24-vuotias. Ura on sittemmin laajentunut myös EU-parlamentaarikoksi. Kuudesti hän on ollut maan istuvan hallituksen jäsen ja tällöin kyseessä ovat olleet varsinkin ulko- ja ulkomaankauppaministeriydet. Ministerinura tosin alkoi opetusministeriössä. Puolueessaan hän on saavuttanut kunniapuheenjohtajan aseman.
Sotilasarvoltaan Väyrynen on kapteeni. Otettaanpa huomioon, niin toteaa Huidunperällä Kylä-Huinala, että presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö, kun taas Väyrysen täpärästi nyt ohittanut presidenttiehdokas Haavisto kuuluu maamme sivareihin.
Paavo Väyrysen äskeiset kuukaudet puhetilaisuuksineen maamme maakunnissa ja kunnissa ovat olleet määrältään ainutkertaiset.
Hämmästyttävää on, että väsymyksestä ei kuitenkaan ole näkynyt merkkiäkään. Puheensa pääkaupungin Finlandia-talon vaalijuhlassa oli ennen kaikkea kokonaisvastuuta maamme kehittämisestä tiedostavan ja huolehtivan vakuuttava julistus.
Kuulijat arvostivat etenkin Väyrysen sanomaa maamme kokonaisvaltaisen kehittämisen välttämättömyydestä. Kyseessä oli samalla vastapuhe nykyhallituksen keskittävälle kuntauudistushankkeelle.
Historian kahdentoista tähänastisen presidenttimme luettelosta selviää, että poliittisista puolueista nykyisen liberaalipuolueemme edeltäjä kansallinen edistyspuolue, maalaisliitto-keskusta ja sosialidemokraatit ovat olleet presidenttien lähtöpuolueita.
Maalaisliitolähtöisiä ovat olleet Relander, Kallio ja Urho Kekkonen puolestaan neljännesvuosisadan ajan. Sdp-lähtöisten presidenttien kausi taas alkoi Kekkosen jälkeen Mauno Koivistosta 1982 ja on kestänyt keskeytymättä sen jälkeen täydet kolme vuosikymmentä. Jatkajia ovat olleet Ahtisaari ja Halonen.
Kolmesta suuresta puolueestamme kokoomuslähtöisiä presidenttejä on sen sijaan ollut vain kaksi, Svinhufvud vuosina 1931–37 ja J. K. Paasikivi raskaat sodanjälkeisajat vuosina 1946–56.
Tarja Halosen kanssa viime presidentinvaaleissa ehdokkuudesta kilpaillut ja kannatukseltaan vahvimpana ehdokkaana oleva kansanedustaja, hovioikeudenneuvos, Sauli Niinistö tullee nyt kolmantena täydentämään kokoomuslähtöisten presidenttien sarjaa.
Hän on Väyrysen tavoin 40-lukulaisia. Eduskuntauransa alkoi 1987, ja puhemiehen tehtävät ovat kuuluneet asiaan. Ministeriydet taas ovat toteutuneet oikeusministeriössä ja kolmasti valtiovarainministeriossä.
Tämän vuosituhannen alussa Niinistö toimi lisäksi Euroopan investointipankin johtokunnan päätoimisena jäsenenä.
Paavo Väyrysestä on nyt aihetta todeta, että työnsä presidenttiehdokkaana on ollut vahvan myönteinen ja mitä rohkaisevin. Sanomansa on palauttanut tervetulleesti maakuntien väen terveen itsetunnon eli uskon itseensä. Kannatus on samalla palautunut kohti tuttuja lukemia.
Perussuomalaisten viime eduskuntavaaleissa tapahtunut suuri invaasio nosti viiden kansanedustajan ryhmän 39 kansanedustajan puolueeksi. Niin sanotut vanhat puolueet menettivät kukin silloin enemmän tai vähemmän siihenastista kannatustaan, keskusta eniten.
Presidenttiehdokas Timo Soinin puolueen kannatus vaalien ensimmäisellä kierroksella on myös palautunut ennalleen.
Tämä on kotoisen yhteiskuntamme päivänpolitiikkaa lopullista presidentinvaalia odoteltaessa.
Moni miettii, ketä nyt äänestää. Vai jättääkö äänestämättä?
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
