Etelä- ja Itä-Euroopassa kova paine rajoittaa ruuan hinnan nousua – pää kilpailua vääristäville hintakatoille on jo avattu

Ranskan vasemmiston ja vihreiden yhteinen Nupes-liittouma osoitti viime viikonloppuna mieltään kohonneiden elinkustannusten vuoksi. Sama ryhmä on esittänyt lakia, jolla asetettaisiin hintakatto energialle, ruualle ja polttoaineille. Kuva: Julien de Rosa

Energia oli myös syyskuussa keskeisin kuluttajahintojen kiihdyttäjä EU:ssa. Eurostatin mukaan energian hinta nousi 40,8 prosenttia.

Toinen poliittisesti tulenarka inflaatiomoottori on ruoka. Elintarvikkeiden hinnat nousivat EU-alueella syyskuussa lähes 12 prosenttia.

Jäsenmaat ovat kansallisesti pyrkineet rajoittamaan energian ja erityisesti kaasun hinnan nousua, koska nimenomaan se kiihdyttää myös yleistä hintarallia.

Kaasun hinnan nousua rajoitetaan muun muassa Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Tukitoimien yhteenlaskettu arvo nousee kymmeniin miljardeihin.

Nyt erityisesti Etelä-Euroopassa kasvaa paine vaikuttaa myös suoraan elintarvikkeiden hintoihin. Samanlaisia paineita on Itä-Euroopassa ja Baltian maissa, missä inflaatiovauhdit ovat EU:n korkeimpia.

Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan ruuan hinnan nousu on kivunnut kaksinumeroisiin lukuihin useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Tanskassa vuosimuutos oli elokuussa 15,9 prosenttia, Saksassa 15,5, Ruotsissa 14,3 ja Suomessa 12,5 prosenttia.

Kroatia avasi pääministeri Andrej Plenkovićin johdolla sääntelypelin jo syyskuussa kertomalla peruselintarvikkeiden hintakatosta. Se on voimassa lokakuun alusta vuoden 2023 maaliskuun loppuun asti.

Hintakatto koskee auringonkukkaöljyä, maitoa, sokeria sekä kanan ja sian lihaa. Alustavien arvioiden mukaan hintakatto pudottaa näiden tuoteryhmien hintaa keskimäärin jopa 30 prosenttia.

Kroatia on asettanut myös kotitalouksien käyttämälle sähkölle 5,9 sentin hintakaton kilowattituntia kohti. Kun kulutus nousee yli 2 500 kilowattitunnin, hinta kohoaa 8,8 senttiin.

Kroatian tukipaketti maksaa hallitukselle 2,8 miljardia euroa, mikä on maan kansantalouden koko huomioon ottaen suuri summa. Toimenpiteiden odotetaan hidastavan Kroatian inflaatiota tuntuvasti.

Kreikassa ensi vuoden parlamenttivaaleihin valmistautuva pääministeri Kyriakos Mitsotakisin keskustaoikeistolainen hallitus yrittää turvautua pehmeämpiin keinoihin.

Kreikassa maitotuotteiden hinnat nousivat syyskuussa 23 prosenttia. Vilja ja liha kallistuivat noin 18 prosenttia.

Kreikan talousministeri Adonis Georgiadis on neuvotellut maan suurimpien vähittäiskauppaketjujen ja kaupan keskusliittojen kanssa inflaation vastaisesta taistelusta ja ”hintakurista”.

Kuluvan kuun loppuun mennessä kauppaketjut ovat luvaneet laatia listat 50 peruselintarvikkeesta, joiden hintoja lasketaan. Kauppa saa itse päättää hintakampanjoiden yksityiskohdista.

”Me emme missään tapauksessa pyri rajoittamaan kilpailua”, talousministeri Georgiadis on korostanut. Käytännössä Kreikan operaatiossa on kuitenkin kysymys hallituksen siipien suojissa sovitusta hintakartellista, jota EU:n kilpailuviranomaiset ovat MT:n tietojen mukaan jo moittineet.

Espanjassa maan työministeri Yolanda Diaz kehotti syyskuun alussa hyvin suoraviivaisesti kauppakonserneja asettamaan hintakattoja peruselintarvikkeille. Ala tyrmäsi ajatuksen ja sai tukea sekä maan kilpailuviranomaisilta että maatalousministeri Luis Planasilta.

Ranskassa vasemmisto ja vihreät ovat vaatineet presidentti Emmanuel Macronia ja maan hallitusta laatimaan hätätilalain, jolla peruselintarvikkeille, energialle ja polttoaineille asetetaan hintakatto. Idean isä on viimeisissä presidentinvaaleissa hyvin menestynyt vasemmistojohtaja Jean-Luc Mélenchon.

Viime sunnuntaina Mélenchonin johtama Ranskan vasemmiston ja vihreiden Nupes-yhteenliittymä järjesti Pariisissa suuren mielenosoituksen, jossa vaadittiin toimenpiteitä hintojen nousun hillitsemiseksi ja kansalaisten ostovoiman vahvistamiseksi.

Nimenomaan Ranskassa hintojen nousulla näyttää vääjäämättä olevan myös poliittisia seurauksia. Näin siitä huolimatta, että EU:n toiseksi suurimman kansantalouden inflaatio laukkaa puolet hitaammin kuin esimerkiksi Saksassa.

EU-johtajat keskustelevat tämän viikon huippukokouksessaan Brysselissä keinoista, joilla kaasun ja sähkön hintojen nousua pystyttäisiin rajoittamaan.

Valtaosa Keski-Euroopan maista haluaisi maakaasun hinnalle katon. Nimenomaan kaasu nostaa eurooppalaisessa energiajärjestelmässä myös sähkön hintaa ja sitä kautta sekä maatalouden että elintarviketeollisuuden kustannuksia. Se taas näkyy vääjäämättä elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa.

Saksa ja Hollanti vastustavat kaasulle asetettavaa hintakattoa, koska se todennäköisesti lisäisi kysyntää ja leikkaisi tarjontaa, kun tuottajat myisivät kaasunsa mieluummin sinne, missä maksetaan parempaa hintaa.