Eduskunnassa vannotaan uusiutuvan kotimaisen energian nimiin

Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Eduskunnassa kuultiin torstaina harvinaista hyminää vaikeasta aiheesta. Kaikki puolueet allekirjoittavat yhteiset tavoitteet, joilla Suomi selviytyy EU:ssa sovituista, ilmastopolitiikasta johtuvista energiansäästön tavoitteista.

Suomi voi tavoitteiden mukaan päästä jopa alle 250 terawattitunnin kokonaiskulutuksen vuoteen 2050 mennessä, kunhan määrätietoisiin toimiin kyetään koko yhteiskunnassa. Samalla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 80–95 prosenttiin vuoden 1990 tilanteesta, kuten EU-sitoumus edellyttää.

Suurin osa eduskunnan mietinnöstä koskettaa energiasektoria, mutta se ei elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) mukaan tarkoita, etteikö tiukkaa puristusta tarvittaisi kaikissa elinkeinoissa.

Helpolla ei päästä. Energiantuotanto pitäisi muuttaa lähes kokonaan päästöttömäksi. Energiaa pitää säästää kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa. Uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 50–60 prosenttiin.

Samalla energian omavaraisuus nousee puoleen. Sähkössä tavoitteena on täysi omavaraisuus vuositasolla mitaten.

Uusiutuvia energialähteitä edistetään kustannustehokkuuden mukaisessa järjestyksessä. Metsäbiomassan asema on tässä mielessä uusiutuvista ”ensisijainen ja ratkaisevan tärkeä”.

Yleinen viesti oli, että puolueet sitoutuvat näihin periaatteisiin yli vaalikausien, jotta talous ja työllisyys voisivat pyöriä ilman energiapolitiikan täyskäännöksiä.

”Mitä useammasta itsessään vaikeasta energiapolitiikan kohdasta meillä on yhteisymmärrys, sitä harvemmista tarvitsee riidellä”, summasi komiteaa vetänyt Vapaavuori.

Demarien Sirpa Paatero odottaa uusiutuvien energialähteiden osalta investointibuumia ja sitä seuraavia uusia työpaikkoja.

Kaikki opposition paikalla olleet edustajat, Kaj Turunen (ps.), Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Oras Tynkkynen (vihr.), löysivät hekin mietinnöstä enemmän hyvää kuin moitteen aihetta.

Pekkarinen tosin toistuvasti purnasi sitä, että konkreettisten keinojen suhteen mietintö jäi kovin vähäiseksi. Niinpä esimerkiksi hajautetusta sähköntuotannosta sanotaan yhteenvedossa vain, että sitä tulee edistää.

Yhteisen sävelen syynä oli se, että kiistanalaisin aihe, ydinvoima, jätettiin suosiolla ulkopuolelle. Toiseksi vaikeimmaksi osoittautui turve.

”Parasta tässä on, että turpeesta luovutaan viimeisenä fossiilisena polttoaineena eli turve on mukana vielä vuonna 2050:kin”, totesi Turunen.

Tynkkynen myönsi, että vihreät haluaisivat toki vähentää hiilidioksidipäästöjä nopeammin kuin mietinnössä linjataan. Tärkeintä hänestä on kuitenkin yhteisymmärryksen löytyminen ja se, että kivihiilestä pyritään irti niin nopeasti kuin se on mahdollista.

Perusteluna tälle on kotimaisuus. Turvetta voidaan polttaa yhdessä tärkeimmän uusiutuvan eli metsäbiomassan kanssa.

Ruotsalaisten Christina Gestrinin mukaan metsäbiomassaa ei pidä silti painottaa liiaksi vaan panostaa muiden Pohjoismaiden rinnalla rohkeasti etenkin tuuli- mutta myös aurinkoenergiaan.

Mietintö nojaa Vapaavuoren mukaan neljän tutkimuslaitoksen tutkimusraporttiin, joka julkistetaan marraskuun alussa.

Lisäksi valmistelussa kuultiin laajasti kaikkia elinkeinoja, kansalaisjärjestöjä ja kommentteja saatiin myös suoraan kansalaisilta.

KAIJALEENA RUNSTEN

Koko komiteamietintö:

www.tem.fi/tiekartta

Avaa artikkelin PDF