Tarkkaile siemenlevintäisiä lehtilaikkutauteja

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla oli 11. kesäkuuta 385 päiväastetta.

Hukkakaura on alkanut taimettua ja jos saastunta ylittää käsinkitkennän toteutusmahdollisuudet, on kemiallisen torjunnan aika ohrasta ja vehnästä viljan pensomisen lopusta korrenkasvun alkuun. Hukkakaurantorjuntavalmisteet eivät sovi heinän suojaviljoille, usein myös vaaditaan 7–10 vuorokauden väli fenoksihappoilla tehtyihin rikkakasvikäsittelyihin.

Viljojen kasvitautitien esiintymisessä on runsaita alueiden ja lohkojen välisiä eroja. Kasvustojen rehevyys ja elinvoimaisuus vaihtelevat lähinnä lohkon kosteusolojen mukaan.

Syysvehnän kasvitautitorjunta on tehtävä viimeistään tähkälletulovaiheessa. Rehevissä kasvustoissa torjunta on tarpeellista, jos oireita löytyy. Oireet esiintyvät monin paikoin vielä alalehdillä. Lehtilaikkutaudeista syysvehnässä esiintyy Etelä-Suomessa melko runsaasti harmaalaikkua. Lisäksi syysvehnässä on havaittu härmää.

Harmaalaikun torjunnassa tulee huomioida, että taudista esiintyy yleisesti strobiluriineja kestäviä muotoja. Resistenssin kehityksen ehkäisemiseksi syysvehnän torjunnassa tulee strobiluriineja käyttää vain seoksina toisentyyppisen fungisidin (esim. triatsoli) kanssa.

Kevätviljoissa ovat siemenlevintäisten lehtilaikkutautien oireet olla parhaimmin nähtävissä ensimmäisessä. kasvulehdessä. Siemenlevintäisiä kasvitauteja kannattaa tarkkailla myös peitatulla siemenellä kylvetyillä lohkoilla. Ohran monokulttuurilohkoilla on havaittu rengaslaikun sekä ohrantyvi- ja lehtilaikun oireita.

Vehnässä esiintyy pistelaikkua. Voimakkaassa tartunnassa lehdessä on tummia pieniä laikkuja yleisvärityksen ollessa kellertävä. Mikäli kasvitautien oireita esiintyy runsaasti, kannattaa ensimmäinen torjunta yhdistää rikkakasvitorjuntaan. Kasvitautien lisäksi oraspelloissa esiintyy paikoin mangaaninpuutosoireita. Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu syysvehnällä on ajankohtaista heti, kun vehnä on tulossa tähkälle. Alkukesän kuivuus on vähentänyt sääskiriskiä, mutta paikalliset erot sademäärissä ovat kuitenkin suuria. Tarkkailu on tarpeen varsinkin alueilla, joissa sääskivioitusta on aiemmin ollut. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6–7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on keskimäärin 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2–3 kuoriaista/kasvi. Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa.

Kaalikoin toukat tulee yleensä torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä, mutta neonikotinoidien teho niihin voi olla heikko. Kaalikoin toukkia kannattaa nyt tarkkailla myös erikseen. Torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti ja torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriinivalmisteilla ennen tai jälkeen kukinnan.

Hukkakauran kemiallinen torjuminen tehdään tarvittaessa rypsistä, rapsista, herneestä, härkäpavusta ja pellavasta valikoivilla heinäntorjunta herbisideillä hukkakauran versomisen lopulla. Samoilla valmisteilla saa torjuttua myös juolavehnän sen 4–6 lehtiasteella suurentamalla annosta.

Kuminakoin toukkia on havaittu edellisvuosia enemmän. Määrä vaihtelee kuitenkin alueittain. Myöhäisissä kasvustoissa kuminakoin toukkien torjunta on mahdollista vielä kukinnan alkuvaiheessa tau-fluvalinaatti-valmisteella mehiläisten lento-ajan ulkopuolella kello 21–6. Biologisella Bacillus thuringiensis -valmisteella (Turex 50 WP) on minor use (ent. off label) -hyväksyntä kuminakoin torjuntaan. Turex 50 WP -ruiskutus voidaan tehdä kukinnan aikana, mikäli toukkia havaittavissa kasvustossa.

Kuminan rengaspunkin vioitusoireet alkavat jo näkyä. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Samoissa kasveissa voi näkyä myös persiljamaisesti sykeröityneitä lehtiä.

Omenakääriäisen muninta on keskeytynyt viileän sään ansiosta. Toteutuneen lennon runsauden mukaan arvioidaan tarhakohtaisesti torjuntaruiskutusten kohdentaminen. Yölämpötilojen jälleen noustessa omenakääriäisen muninta jatkuu. Jokioisilla ensimmäisen munintajakson munien kuoriutuminen alkaa Juhannuksena, jos keskilämpötila on normaali eli noin 16 astetta.

Pihlajanmarjakoin lento on alkanut toistaiseksi vaimeana Lounais-Hämeessä. Munintalento tämän viikon lopulla, jolloin voidaan arvioida paikallista torjuntatarvetta, mikä voi vaihdella huomattavastikin. Omenankukkakärsäkkään vioitukset näkyvät nyt selvästi kukkien terälehtien muodostamina ruskettuneina huppuina. Hupun sisällä on vaalea toukka tai kotelo. Luumuleikkurin ja omenaleikkurin vioituksia alkaa myös vähitellen ilmaantua.

Omenaruven tartuntariski on edelleen olemassa sateen sattuessa.

Mansikalla on mansikkapunkin biologinen torjunta edelleen ajankohtaista. Mansikkapunkin vioitusoireet alkavat nyt näkyä siellä, missä edellisenä vuonna on mansikkapunkkia esiintynyt. Ripsiäispetopunkeilla (Amblyseius cucumeris) saadaan paras teho kun levitys toistetaan 3–4 viikon kuluttua. Vihannespunkki on hyötynyt lämpimästä alkukesästä ja torjunta myös avomaalla voi olla tarpeen. Kausihuoneissa torjuntaan sopii parhaiten ansaripetopunkki. Sadonkorjuun lähestyessä biologiset torjuntaeliöt ovat ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto punkkien torjuntaan.

Mansikkajauhiaisia on esiintynyt paikoin, mutta vioitukset jäänevät vähäisiksi. Ripsiäisten aiheuttamaa ruskettumaa mansikan raakileissa alkaa näkyä siellä, missä ripsiäisiä on ollut runsaasti kukinnan aikana.

Harmaahomeen ja härmän torjunta mahdollista kukinnan aikana. Jos istutukseen on käytetty tuontitaimia, kannattaa seurata taimien kasvua. Jos epäilee punamätää, pitää ottaa yhteyttä kasvinsuojeluviranomaisiin.

Vattukuoriaisen tarkkailu jatkuu vielä kukinnnan alettuakin. Valkoansojen lisäksi tarkkaillaan kasvustossa nuppuvioituksia ja kuoriaisia nupuissa. Tarvittaessa torjunta ennen kukinnan alkua. Vatunäkämäpunkin ja vadelman lehtiläiskäviroosin oireet alkavat näkyä myös avomaalla. Vatunäkämäpunkin torjunta rikkilannosruiskutuksella tai rypsiöljy-saippuaseoksella voi aiheuttaa lehtien kellastumista ja ruskettumisia kausihuoneissa. Ripsiäispetopunkit saalistavat vatunäkämäpunkkeja, mutta niiden merkitys torjunnan vaihtoehtona on vielä epäselvä.

Herukkakoin lento ja muninta jatkuu. Herukansilmukoin lento alkamassa, aikuisten tarkkailuun voi käyttää feromonipyydyksiä.

Porkkanakärpäsen lento on huipussaan koko Etelä- ja Keski-Suomessa Oulua myöten.

Pikkukaalikärpänen lopettelee lentoaan Etelä- ja Keski-Suomessa.

MTT kasvinsuojelupalvelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF