Tekoäly tuo huijareille uusia keinoja maksupetoksiin – ”Enää harvinainen kieli ei suojele meitä”
Esimerkiksi Ruotsissa on jo huijattu ihmisiltä rahaa tekoälyn väärentämillä puheluilla, joissa imitoitu läheisen ääni pyysi väitetyssä hätätilanteessa apua.
Huijareilla on nykyään monenlaisia keinoja maksutietojen kalasteluun verkossa. Kuva: Jutta Rinne-KantoMonessa maksupetoksessa uhrit ovat aktiivisesti mukana, kertoo maksupalveluyritys Netsin Suomen petostorjunnan johtaja Jukka-Pekka Kokkonen.
Hänen mukaansa tästä syystä esimerkiksi sosiaalisesta manipulaatiosta johtuvat huijaukset ovat vaikeita estää. Sama pätee myös kryptovaluuttoihin ja muuhun sijoittamiseen liittyvissä huijauksissa.
“Meidän on vaikeampaa estää maksutapahtumaa sen jälkeen, kun asiakas on itse tunnistautunut vahvasti, sillä näiden maksutapahtumien oikeellisuuteen tulisi lähtökohtaisesti luottaa.”
”Enää harvinainen kieli ei suojele meitä.”
Kokkonen kehottaa olemaan verkkokauppojen suhteen varovainen, että onhan asiakas varmasti turvallisella kauppapaikalla. Tekoälyn kehittymisen vuoksi huijaussivustot muuttuvat yhä ammattimaisemmiksi.
”Tekoälyyn liittyy muitakin vaaroja. Esimerkiksi Ruotsissa on jo huijattu ihmisiltä rahaa tekoälyn avulla väärennetyllä puhelulla, jossa uhrin tyttären ääntä pystyttiin imitoimaan väitetyssä hätätilanteessa.”
”Enää harvinainen kieli ei suojele meitä, vaan Suomessakin tulee olla hereillä aiheeseen liittyen”, Kokkonen jatkaa.
Tämänkaltaisia tekoälyn luomia väärennettyjä puheluita vastaan läheisten kanssa tulisi sopia turvasana, josta voisi tunnistaa kyseessä olevan hädän sattuessa oikea ihminen.
Kokkonen muistuttaa, että huijarit hyödyntävät kaikkea netistä ja sosiaalisesta mediasta löytyvää materiaalia, joten omaa yksityisyyttä kannattaa yrittää varjella.
”Suomessa kasvua oli jopa 65 prosenttia vuonna 2023.”
Pienistä summista ei huijauksiin liittyen puhuta, sillä esimerkiksi viime vuonna Finanssiala ry:n tutkimuksen mukaan huijauksia oli yhteensä 76,9 miljoonan euron edestä. Näistä pankit pystyivät estämään noin 32,7 miljoonaa euroa.
Tyypillisimpiä onnistuneita huijauksia olivat sijoitushuijaukset (16,2 miljoonaa euroa), valepoliisihuijaukset (12,3 miljoonaa euroa) sekä dokumentti- ja rakkaushuijaukset (10,4 miljoonaa euroa).
”Suomessa kasvua oli jopa 65 prosenttia vuonna 2023 edeltävään vuoteen verrattuna, mutta kasvu vaihtelee paljon vuosien välillä”, Kokkonen kuvaa.
”Epäilyttävissä tilanteissa kannattaa olla pankkiin yhteydessä virallisia kanavia pitkin.”
Vaikka huijaukset kehittyvät jatkuvasti, petostorjuntajohtajan mukaan on olemassa silti paljon keinoja pienentää huijauksen onnistumisen todennäköisyyttä.
”Ensinnäkin maksutietojen suhteen kannattaa olla huolellinen, eikä niitä tule jakaa kenellekään. Epäilyttävissä tilanteissa kannattaa olla pankkiin yhteydessä virallisia kanavia pitkin.”
Huijarit yrittävät usein saada uhrinsa lankeamaan kiireessä, miksi esimerkiksi epäilyttävän viestin kohdatessaan kannattaa ottaa aikalisä ja kysyä joltakin toiselta apua.
”Kyberturvallisuus rakentuu pienistä teoista.”
”Lähtökohtaisesti erilaisiin yhteydenottoihin kannattaa olla skeptinen, eikä tunteellinen”, Kokkonen neuvoo.
Hänen mukaansa virallisiin nettisivuihin kannattaa mennä kirjoittamalla oikea osoite osoitekenttään, jotta nettisivun oikeellisuudesta pystyy olemaan varma.
”Kyberturvallisuus rakentuu pienistä teoista. Sen takia on erityisen tärkeää, että oikeaa tietoa suojautumisesta jaettaisiin ja autettaisiin läheisiä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




