Pekka Haaviston mukaan suomalaiset huolehtivat Naton jäsenmaanakin oman maansa puolustuksesta, mutta yhteiset taisteluharjoitukset kiinnostavat. Kuva: Sanne Katainen
Presidenttikisaan lähtevä Pekka Haavisto: Ukrainan sota ratkeaa pääkaupungeissa – hän nimeää ehdokkaansa Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi
Toimitusministeriön ulkoministeri Pekka Haavisto uskoo, että Nato-jäsenyys edistää suomalaista elinkeinoelämää ja aluekehitystä.
Pekka Haavisto haluaa jättää kritiikin Sauli Niinistön presidenttikaudesta historiantutkijoiden tehtäväksi. Kuva: Sanne KatainenPresidenttikisaan torstaina ilmoittautuneella Pekka Haavistolla (vihr.) on takanaan elämänsä kiireisin vuosi. Syynä tähän on tietenkin Suomen Nato-prosessi, joka sai lopullisen sinetin huhtikuussa.
”Jokaisen asian eteen on puskettu ja punnerrettu töitä. Naton turvatakuut ovat nyt täydellisesti voimassa”, toimitusministeriön ulkoministeri Haavisto vakuuttaa.
Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua mahdollisista Naton joukoista ja tukikohdista. Ministerin mukaan kansalaiset eivät aina hahmota, miten erilainen historia Suomella on esimerkiksi verrattuna Baltian maihin.
”He lähtivät rakentamaan armeijoita vasta uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Meillä taas on ollut pitkään vahvat puolustusvoimat, suuri reservi ja pakollinen asevelvollisuus.”
Ulkoministerin mukaan suomalaiset huolehtivat Naton jäsenmaanakin oman maansa puolustuksesta, mutta yhteisiin taisteluharjoituksiin suhtaudutaan myönteisesti.
”Haluamme myös, että Naton tuki tai apu on niin nopeaa kuin mahdollista kriisin sattuessa.”
Haavisto ei pidä kovin realistisena mahdollisuutta, että Suomeen tulisi lähitulevaisuudessa Naton tukikohtia tai pysyviä joukkoja.
Suomen ja Yhdysvaltain välille neuvotellaan sopimusta kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä. Toteutuessaan se antaisi Haaviston mukaan Yhdysvalloille mahdollisuuden säilyttää esimerkiksi ase-ja huoltomateriaalia Suomessa.
Pekka Haavisto uskoo, että Nato-jäsenyys edistää suomalaista elinkeinoelämää ja aluekehitystä.
Hän ottaa esimerkiksi amerikkalaisyritys Plugin miljardiluokan vetytalousinvestoinnit Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Nato-jäsenyys painoi yrityksen mukaan investointiratkaisussa paljon.
Lisäksi suomalaiset yritykset pääsevät jatkossa mukaan esimerkiksi sotilastuotteita koskeviin tarjouskilpailuihin, jotka on rajattu vain Nato-maihin.
Jokaisen asian eteen on puskettu ja punnerrettu töitä. Turvatakuut ovat nyt täydellisesti voimassa.
Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina artikkelin, jossa turvallisuuspolitiikan asiantuntijat kritisoivat tasavallan presidentin Sauli Niinistön jarruttelua lähentymisessä Natoon.
Pekka Haavisto haluaa jättää kritiikin Niinistön presidenttikaudesta historiantutkijoiden tehtäväksi.
”Tässä on jälkiviisauden kirkasta valoa, että kuka ensimmäisenä sanoi sanan Nato ja kuka painavimmin.”
Haaviston mukaan poliitikoista esimerkiksi SDP:n Liisa Jaakonsaari ja vihreiden Heidi Hautala puhuivat Naton puolesta jo silloin, kun enemmistö puoluetovereista oli toisella kannalla.
Ensimmäiseksi Nato-myönteiseksi presidentiksi hän nostaa Martti Ahtisaaren, joka ei kuitenkaan pystynyt aikakauden ilmapiirissä edistämään sotilasliiton jäsenyyttä. Ahtisaari sai myös Haaviston miettimään suhtautumistaan Natoon.
”Presidentti Martti Ahtisaari ajatteli aina, että Nato-joukot ovat positiivinen tekijä rauhanprosesseissa, puhuttiin sitten Bosniasta tai Kosovosta. Se oli minulle uusi näkökulma ja rupesin näkemään myös Naton merkityksen rauhanprosessien tukena.”
Toinen käänne Pekka Haaviston Nato-suhteessa ajoittuu syksyyn 2017. Presidentinvaalien alla käytiin keskustelua, pitääkö mahdollisesta Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys.
Haavisto sanoi, että Natoon liitytään todennäköisesti niin paineisessa tilanteessa, että kansanäänestystä ei voida järjestää.
”Juuri näinhän se tapahtui keväällä 2022. Kiireen ja paineen alla jäsenyydelle piti hakea mahdollisimman laaja enemmistö eduskunnasta. Myös kansalaisten mielipide oli jo muuttunut”, Haavisto sanoo.
Toimitusministeriön ulkoministerin Pekka Haaviston mukaan Ukrainan ja Venäjän sota ei välttämättä ratkea rintamalla, vaan pääkaupungeissa Moskovassa ja Kiovassa. Hän korostaa, että sotakestävyys on myös siviiliyhteiskunnan kestävyyttä.
”Ukraina on moraalisesti vahvoilla, koska ihmiset tietävät, miksi soditaan. Venäjällä puolestaan tavallisten kansalaisten ja sotilaiden ymmärrys rakoilee, sillä uhreja tulee toisen valtion maaperällä.”
Haaviston mukaan sekava tilannekuva näkyy Venäjällä esimerkiksi puolustusministeri Sergei Šoigun ja Wagner-joukkojen johtajan Jevgeni Prigožinin jännitteisissä väleissä.
Palkka-armeijan johtaja Prigožin on lausunut, että Venäjällä on käynnissä vallankumouksellinen tilanne, jota voi verrata vuoteen 1917. Haavisto on tästä asiasta samaa mieltä.
”Tyytymättömät sotilaat, suuret tappiot ja kyseenalaistettu motiivi, miksi sotaa käydään. Kyllähän tilanne muistuttaa vuotta 1917.”
Ulkoministeri Pekka Haavisto on tyytyväinen siihen, että diplomaattinen prosessi ei ole täysin kuollut sodan oloissa. Hän ottaa esille kolme näkökulmaa.
Mustanmeren viljankuljetussopimus solmittiin viime heinäkuussa Turkin ja YK:n välityksellä. Sopimus on mahdollistanut maailman ruokahuollolle tärkeät viljakuljetukset Ukrainasta maailmalle.
Toiseksi kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi tekee rohkeaa työtä puhumalla molemmille osapuolille ydinturvallisuuden tarpeesta.
”Jos jollekin henkilölle pitäisi antaa Nobelin rauhanpalkinto, niin hänelle”, Haavisto toteaa.
Pekka Haavisto keskusteli Rafael Grossin kanssa Kahovkan padon tuhoutumisen mahdollisista uhkista Zaporižžjan ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmälle. Mitään akuuttia uhkaa ei ole ilmennyt, mutta pitkän aikavälin vaikutuksia pitää arvioida tarkkaan.
”Kolmanneksi vankien vaihto on toteutunut Ukrainan ja Venäjän välillä. Tiettyä humanitääristä toimintaa tapahtuu rintamien ylitse. Turkilla on siinäkin tärkeä välittäjän rooli”, Haavisto sanoo.
Pekka Haavisto toivoo, että kesällä on hetki aikaa hengähtää, kun uusi hallitus astuu virkaan. Ohjelmassa on ainakin mökkeilyä juhannuksena Teiskossa ja veneilyä yli 50 vuotta vanhalla puuveneellä. Kuva: Sanne KatainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
