Suojavyöhyke voi syödäluonnonhaittakorvausta
Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeriö kertoi pari viikkoa sitten suunnitelmistaan lisätä suojavyöhykkeet niihin kasveihin, jotka kuuluvat luonnonhaittakorvauksen kesantorajoitteeseen.
Toisin sanoen suojavyöhykkeet lasketaan mukaan siihen alaan, jonka enimmäismäärä voi luonnonhaittakorvauksessa olla enintään 25 prosenttia tilan korvauskelpoisesta peltoalasta.
Muutos ei koske vielä tämän vuoden luonnonhaittakorvausta. Tänä vuonna luonnonhaittakorvausta maksetaan koko suojavyöhykealalle, vaikka se olisi suurempi kuin neljännes tilan korvauskelpoisesta alasta.
Ensi vuonna näin ei enää toimittaisi.
Sen sijaan ympäristökorvauksessa ei rajoiteta sitä, kuinka paljon tila voi vuosittain ilmoittaa suojavyöhykealoja.
Suojavyöhykkeistä maksetaan tänä vuonna ympäristökorvausta kohdentamisalueella 500 euroa hehtaarilta, muualla maassa 450 euroa hehtaarilta.
Sääntöön on kuitenkin yksi poikkeus: Jos tilan peltoalasta on jonain vuonna nurmea, kesantoa ja/tai palkokasveja yli 75 prosenttia peltoalasta ja jäljelle jäävä ala on alle 30 hehtaaria, tila vapautuu ekologisesta alasta.
Tällöin tilalle ei voida maksaa korvausta ympäristönhoitonurmista lainkaan.
Maaseutuohjelman ja tänä vuonna hyväksytyn kansallisen toimeenpanoasetuksen perusteella luonnonhaittakorvausta (LHK) maksetaan tänä vuonna AB-tukialueella 217 euroa hehtaarilta kasvitilalle ja 277 euroa hehtaarilta kotieläintilalle. C-tukialueella korvaukset ovat 242 euroa hehtaarilta kasvitilalle ja 302 euroa hehtaarilta kotieläintilalle.
Ensi vuonna LHK:ta maksetaan suojavyöhykealoille kesantorajoitteen mukaisesti eli korvattavaa suojavyöhyke-, kesanto ja luonnonhoitopeltoalaa voi tilalla olla enintään 25 prosenttia tilan peltoalasta.
Vanhan ohjelmakauden vielä voimassa olevia suojavyöhykenurmialoja ei lasketa mukaan kesantorajoitteeseen.
Jos kesantorajoituskasvien eli kesannon, suojavyöhykkeiden ja luonnonhoitopeltojen yhteispinta-ala on yli 25 prosenttia tilan peltoalasta, luonnonhaittakorvausta ei makseta lainkaan tämän ylittävälle osalle. Näin ollen tilalle maksetaan luonnonhaittakorvausta sitä vähemmän, mitä enemmän kesantorajoitteeseen kuuluvia kasveja ilmoitetaan yli 25 prosentin rajan.
Ympäristönhoitonurmet-toimiin tänä keväänä sitoutunut ja kasviksi suojavyöhyke ilmoittanut viljelijä voi joissain tapauksissa vaihtaa toimenpiteen myöhemmin toiseksi toimenpiteeksi. Vaihdos edellyttää, että uusi toimenpide on ympäristövaikutuksiltaan parempi kuin suojavyöhyketoimenpide.
Arviota toimenpiteen vaikuttavuudesta ei voi tehdä itse. Vaihdos pitää tehdä uuden tilaneuvontajärjestelmän (Neuvo 2020) kautta. Vaihdos voi olla mahdollinen, jos neuvoja puoltaa sitä.
Koska ympäristönhoitonurmi -toimenpiteen suojavyöhyke on ympäristöllisesti erittäin vaikuttava toimenpide, ei perusteita sen vaihtamiselle toiseksi välttämättä löydy, Maaseutuvirastosta kerrotaan.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
