Kuusamon aloite kaksoiskuntalaisuudesta nytkähti eteenpäin

Mökillään Kuhmoisissa ison osan vuotta viettävä espoolainen Henrik von Bonsdorff toivoo joustavuutta kotikunnan määrittelyyn. Rami Marjamäki Kuva: Viestilehtien arkisto

Arto Sulonen

Kuusamon kaupunki teki aloitteen kaksoiskuntalaisuudesta.

Kaksoiskuntalaisuudessa olisi kuusamolaisten mielestä paljon mahdollisuuksia ja hyödynnettävää.

Kuusamon kaupungin tietohallintojohtaja Pekka Kantola laskee kaksoiskuntalaisuuden vahvistavan alueellista elinvoimaa sekä sosiaalista elämää.

Kakkosasukkaiden oloa paikkakunnalla on tavoite lisätä. Tämä lisäisi yritysten palvelujen käyuttöä ja liikevaihtoa.

"Meillä yritysten liikevaihto lisääntyisi 182 miljoonaa euroa."

Kaupungissa asuu vuosittain jopa yli 10 000 osa-aikaista kuusamolaista. Osa viipyy pitkiä aikoja. Kakkosasuntoja ja loma-asuntoja kunnassa on 7 300.

Liki miljoona turistia vierailee Kuusamossa vuosittain. Matkailu tarjoaa paljon mahdollisuuksia.

Kaksoiskuntalaisuus helpottaisi Kantolan mielestä palvelujen saantia, ja digitalisointi helpottaisi kuntien keskeistä hallintoa, sillä maksusitoumuksia voitaisiin hoitaa sähköisesti.

Digitalisointi auttaisi kaksoiskuntalaista kuulumaan yhteisöön, sillä loma-asukas voisi pitää yhteyksiä ja osallistua silloinkin, kun asuu muualla.

Matti Vanhanen ( kesk.) esitti kaksoiskuntalaisuutta jo pääministeriaikoinaan. Hän on uusinut ehdotuksensa kansanedustajana.

Vanhanen sanoo Kaleva-lehden haastattelussa, että sote-uudistuksessa pitäisi ottaa kantaa kaksoiskuntalaisuuteen.

Kaksoiskuntalaisuus ei ole edennyt yli kymmeneen vuoteen. Sitä ei mainita pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassakaan.

Kuusamo haluaa edistää aloitettaan yhdessä valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton kanssa. Selvitettävää on esimerkiksi äänioikeudessa ja verotuksessa.

Kuntaliitossa ei tunneta eikä oteta vielä kantaa Kuusamon ideaan. Siellä on tiettävästi eriäviä mielipiteitä asiasta.

Lakiasiainjohtaja Arto Sulonen ei innostu kaksoiskuntalaisuudesta, koska moni laki pitäisi sen myötä muuttaa.

Kunnat saavat valtionosuutensa vakituisten asukkaiden mukaan. Asukasmäärä vaikuttaa myös esimerkiksi äänestämiseen ja verotukseen.

"Voiko sama henkilö olla verotettuna tai valtuutettuna kahdessa kunnassa?" Sulonen pohtii.

Ulkokuntalaisten asemaa voitaisiin parantaa laajentamalla heidän oikeuttaan käyttää mökkikuntansa palveluja. Esimerkiksi palvelusetelien ja maksusitoumusten käyttöä lavennettaisiin, ja ulkokuntalaiset saisivat aloiteoikeuden ja mahdollisuuden vaikuttaa.

Juhani Viitala

Avaa artikkelin PDF