Velvoitteet kantokyvyn mukaan
Kiina, Intia ja Brasilia ovat WTO:n luokituksen mukaan kehitysmaita, mikä takaisi niille Dohan kierroksen voimaan tultuakin erityiskohtelua. Samaan aikaan ne kuuluvat kauppiaina maailman suurimpiin.
Vaikka useat teollisuusmaat syöksyivät taantumaan vuonna 2008, maailmankauppa on jatkanut kasvuaan. ”Nopeasti kehittyvien maiden kasvu on ollut siis riittävää”, analysoi MTK:n johtaja Seppo Kallio.
Koko kierroksen keskeinen ristiriita jää edelleen usein perinteisen rikas vastaan köyhä -asetelman taakse.
”Ei voida kiistää, etteikö Kiinalla, Intialla ja Brasilialla ole huomattavia kehitysongelmia. Niitä ei siis voida kohdella kuin teollisuusmaita, sanoo ministerineuvos Juha Niemi.
”Mutta jos katsotaan maiden kilpailukykyä ja merkitystä kaupassa, niitä voidaan tuskin kohdella, kuten vaikkapa Namibiaa.”
Kauppapoliittiset velvoitteet pitäisi siis sopia selkeämmin maan kantokyvyn mukaan, koska kehitysmaat nousevat köyhyydestä kovin eri tahtiin.
”Esimerkiksi Kiina saattaa toki oma-aloitteisesti todeta, ettei se aio hyödyntää kaikkia joustoa. Mutta koko kierroksesta sopimista on vaikea jättää sellaisen varaan”, Niemi valottaa.
Erityisen arvaamaton on Intia. Se nähtiin jo Balin ministerikokouksessa kaksi vuotta sitten. Silloin Intia uhkasi kaataa koko kokouksen syistä, joiden tulkittiin osaksi liittyneen jopa sisäpoliittisen peliin.
”Intia ei tällä erää taida nähdä tärkeänä kaupan enenevää vapauttamista ja tiukempia sääntöjä kaupan läpinäkyvyyden lisäämiseksi”, arvioi Juha Niemi.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
