Nyt se on mahdollista: Avoliitossa elävätkin voivat saada yhteisen sukunimen
Etu- ja sukunimeä koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2019 alusta.
Uuden lain myötä myös kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä. Kuva: Hanna LinnoveEtu- ja sukunimeä koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2019 alusta. Uudella lailla nimiin liittyvää valinnanvapautta lisättiin ja kotimaiseen nimikäytäntöön pohjautuvia säännöksiä väljennettiin muun muassa mahdollistamalla sukunimiyhdistelmät.
Nyt myös pitkäkestoisessa avoliitossa elävät voivat saada erillisestä hakemuksesta yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Avopuolisoilla on oikeus yhteiseen sukunimeen, jos hakijat ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Laki muuttui myös siltä osin, että nykyisin etunimiä voi ottaa entisen kolmen sijaan neljä. Etunimeltä ei enää edellytetä sitä, että se olisi kotimaisen nimikäytännön mukainen. Sen sijaan ehdotettua uutta etunimeä arvioidaan suhteessa kaikkiin Suomessa käytössä oleviin etunimiin riippumatta siitä, minkä maan nimikulttuurista nimi on lähtöisin.
Uuden lain myötä myös kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä. Näin esimerkiksi lapsella voi olla nimiyhteys kumpaankin vanhempaansa tilanteessa, jossa vanhemmilla on eri sukunimet.
Lapsen sukunimeksi voidaan nyt valita vieraan valtion nimikulttuurin mukaisesti muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmilla on kansalaisuutensa tai muuhun siihen rinnastettavan seikan perusteella yhteys tähän valtioon.
Uudistuksen taustalla ovat muun muassa perherakenteiden muutokset, kuten avoliittoperheiden lukumäärän kasvu, perheiden kansainvälistyminen sekä pyrkimys aiempaa yksilöllisempään nimenantoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
