Digitoidut pinta-alat ovat tuen maksun perusteena

Pinta-alaperusteisten tukien maksun pohjana olevien karttojen oikeellisuus puhuttaa vuodesta toiseen niin viljeljöitä kuin hallintoa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

lukijalta

Kansanedustaja Anne Kalmari kirjoitti Mielipide-sivulla pinta-alojen mittaamisesta ja muutoksista otsikolla ”Voihan pyhä byrokratia” (MT 11.1.). Kalmari piti käsittämättömänä, että pinta-aloja muutetaan kesken tukikauden.

Pinta-alaperusteisten tukien maksu perustuu ajan tasalla olevaan peltolohkorekisteriin. Ilman rekisteriä pinta-alaperusteisia tukia ei voida maksaa viljelijöille.

Peltolohkorekisteriin on digitoitu kaikki peltolohkot (noin 1,15 miljoonaa peruslohkoa). Rekisteriä käytetään maataloushallinnossa eri tukien hallinnointiin, valvontaan, suunnitteluun ja raportointiin.

Rekisterin ajantasaisuudesta huolehditaan jatkuvasti. Lohkojen digitoinnin oikeellisuus tarkastetaan uuden ilmakuvan avulla vähintään viiden vuoden välein. Komissio tarkastaa vuosittain, että vaatimuksia on noudatettu. Mikäli puutteita havaitaan, Suomeen maksettavia EU-tukia leikataan.

Viljelijän tulee tukihaussa ilmoittaa muuttuneet pinta-alat ja hallinnon pitää ennen tuen maksua digitoida uusi pinta-ala. EU-säädösten mukaan tukea ei voida maksaa digitoimattomalle pinta-alalle. Tukea ei voida maksaa myöskään viimeisintä digitointia suuremmalle pinta-alalle.

Kalmari esittää, että uudet pinta-alat pitäisi ”naputella

koneelle tammikuussa”. Urakoitsija tekee lohkojen digitointityötä koko vuoden ajan. Jos vuosittain käsiteltävät yli 200 000 lohkoa käytäisiin läpi tammikuussa, se aiheuttaisi mittavat lisäkustannukset. Peltolohkorekisterin nykyiset ylläpitokustannukset ovat vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa ja rekisteriin liittyvän lohkovalvonnan kustannukset noin 1,5 miljoonaa euroa.

Digitointi perustuu aina ilmakuvaan. On hyvin vaikea perustella, että lohkolla uuden ilmakuvan perusteella näkyvälle tukikelvottomalle alueelle (tie, tontti, metsä) pitää maksaa edelleen maataloustukia. Edellinen digitoitu pinta-ala on perustunut vanhaan ilmakuvaan, josta kyseistä virhettä ei ole voinut havaita.

Tuki maksetaan siis uudelta ilmakuvalta todetun pinta-alan mukaisesti. Seuraamuksia aiheutuu vasta, jos pinta-alavirhe on (esimerkiksi tilatuessa) koko tilan pinta-alasta yli kolme prosenttia.

Rekisteri on perustettu EU-jäsenyyden alussa. Ensimmäiset digitoinnit tehtiin sillä hetkellä saatavissa olevan kuvan perusteella. Työn laatu vastasi hintaa ja sen hetken vaatimuksia. Suomen pellot on tämän jälkeen kuvattu ja pinta-alat digitoitu uudestaan. Suurin osa korjauksista on nykyään maankäytön muutoksista johtuvia.

Suomessa peltolohkorekisteri on ollut jatkuvan ajantasaistuksen johdosta hyvällä tasolla ja suurilta tukien leikkauksilta on toistaiseksi vältytty. Suomi on ollut yksi harvoista EU-maista, joka on läpäissyt peltolohkorekisterille asetetut laatukriteerit.

Pidämme hallinnossa erittäin tärkeänä viljelijän oikeusturvaa ja sellaisiin säädöksiin vaikuttamista, jotka koetaan oikeusturvan vastaisiksi.

Jukka Pekonniemi

maataloustukien

valvontayksikön johtaja

Maaseutuvirasto

Avaa artikkelin PDF