Suomalainen sisustaa puutarhansa tuontitavaralla – kotimaiset kalusteet viedään ulkomaille

Raili Simola hankki Harmonia-Kalusteen puutarhakalusteryhmän 30 vuotta sitten. Ne ovat kestäneet hyvin Suomen kesäsäät. 

Puutarhahuonekalujen tarjonta sanomalehtien välistä tipahtelevissa mainoslehtisissä on monipuolisuudessaan häkellyttävä. Pikainenkin vilkaisu osoittaa, että kotimaisia kalusteita ei mainoksissa juuri näy.

Entäpä jos haluaa kalusteidensa olevan kotimaista työtä ja suomalaista raaka-ainetta? Onko silloin tarjolla yhtään mitään?

Puuteollisuusyrittäjät ry:n vt. toiminnanjohtaja Janne Liias kertoo, että harvassa ovat kotimaiset tarjokkaat.

”Kesäkalusteiden tuonti on niin suurta, että kotimaisten yritysten näkökulmasta kilpailutilanne on todella haasteellinen.”

Luvut paljastavat todellisuuden kaikessa karuudessaan.

”Viime aikoina en ole tehnyt tilastoja, mutta kun viimeksi tein, tuonnin osuus kaikista myydyistä kalusteista oli 95 prosentin paikkeilla.”

Erityisesti kauppoihin toimittavia yrityksiä ei Liiaksen arvion mukaan ole kovinkaan montaa. Tilausten perusteella kalusteita valmistavia yrityksiä on jonkin verran. Ne ovat pääosin varsin pieniä yrityksiä.

Liias vinkkaa yhden kotimaisen valmistajan, Kuhmoisissa toimivan Harmonia-Kalusteen.

Soitto Harmonia-Kalusteen perustajalle Ossi Simolalle osoittaa, että nyt tärppäsi: yritys valmistaa tehtaallaan puutarhahuonekaluja kotimaisesta painekyllästetystä männystä.

Suomalaisten kalusteiden markkinoista huolestuneelle toimittajalle Simolalla on kuitenkin tarjolla pieni yllätys.

”Tuotteistamme menee valtaosa vientiin. Tärkein markkina-alue on Britannia, jonne viedään noin 85 prosenttia. Hollantiin menee viitisen prosenttia ja noin kymmenen prosenttia myydään Suomessa”, hän kertoo.

Britanniassa kuluttajat ovat oppineet arvostamaan suomalaisia kalusteita, joita pidetään kestävinä. Kestävyyttä vaaditaan, sillä siellä kalusteet ovat ulkona vuoden ympäri.

”Teemme kalusteet niin laadukkaasta raaka-aineesta kuin saatavilla on. Valmistamamme kalusteet kestävät hyvin pari–kolmekymmentä vuotta”, Simola korostaa.

Liikenne Suomen rajoilla käy siis kahteen suuntaan. Suomalaisille tuodaan kalusteet ulkomailta, ja kotimainen yritys vie tuotantonsa ulkomaille – laatua arvostaville asiakkaille.