Kaupunkilaisten oma pelto luo tulevaisuutta myös maaseudulle
Yksi Herttoniemen ruokaosuuskunnan jakelupisteistä on Helsingin Töölössä sijaitseva maitolaituri. Aluksi ruokaa jaettiin vain Herttoniemessä, nyt jakelu-pisteitä on viisi eri puolilla kaupunkia, kertoo Olli Repo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHerttoniemi on helsinkiläinen parinkymmenentuhannen asuk-
kaan kaupunginosa, jossa on maaseudun näkökulmasta palvelutarjontaa yllin kyllin. Samoin kuin muuallakin maassa, myös Herttoniemessä ruokakaupat jakautuvat pitkälti kahden ketjun, S- ja K-kauppojen, kesken.
Kun Helsingin osuuskauppa Elanto muutama vuosi sitten oli muuttanut vanhan Länsi-Herttoniemen S-marketin Alepaksi, moni alueen asukas koki valikoimien heikentyneen.
”Omasta lähikaupasta ei saanut enää sitä, mihin oli tottunut. Lisäksi oli myös ideologinen ongelma: kaupparyhmittymien toiminta ei oikein vastannut enää omaa ajatusmaailmaa”, kertoo Herttoniemessä asuva Olli Repo.
Oma lukunsa oli se, että käytössä ei ollut omaa autoa. Matka parempien valikoimien perässä kävi työlääksi.
Näistä tuntemuksista syntyi ajatus ruokapiirin perustamisesta. Sen toiminta käynnistyi vuonna 2010.
Seuraavana vuonna ruokapiiriläiset perustivat ruokaosuuskunnan, joka vuokrasi käyttöönsä oman pellon. Pellolla osuuskunta kasvattaa kasviksia, jotka jaetaan satokauden aikana jäsenille. Tänä vuonna herttoniemeläisten pellolla kasvoi noin 40 eri vihanneslajia.
Revon mukaan Herttoniemen ruokaosuuskunta oli Suomen ensimmäinen omaa peltoa viljelevä kuluttajayhteisö. Sen jälkeen idea on levinnyt yli kymmeneen muuhunkin kaupunkiin.
Tänään perjantaina Herttoniemen ruokaosuuskunnalle ja kaupunkilaisten omalle pellolle myönnetään Maaseudun tulevaisuuden tekijä -tunnustuspalkinto Elma-messuilla Helsingissä.
Ruokaosuuskunnan jäsenet sitoutuvat satoon vuodeksi kerrallaan. Tänä vuonna oman pellon tuotteita on jakamassa noin 180 taloutta eri puolilla Helsinkiä.
Oman pellon tuotanto riittää Revon mukaan noin 200 taloudelle. Yli jäävä 20 talouden osuus myydään ruokapiirissä mukana oleville.
Jäsenkunnan vaihtuvuus on varsin pientä, vuosittain 10–15 prosenttia korvautuu uusilla.
”Meidän periaatteemme on tehdä työ niin hyvin, että jäsen on halukas sitoutumaan toimintaan myös ensi vuonna.”
Jäsenet pääsevät sadosta nauttimisen lisäksi osallistumaan itse myös sen tuottamiseen. Pellolla järjestetään satokaudella kerran viikossa talkoot. Sen lisäksi kuukausittain on suuremmat, viikonlopun mittaiset talkoot.
Maaseudun tulevaisuuden tekijä -kilpailun esittelyn mukaan ”kilpailun tarkoituksena on osoittaa, että eväät Suomen taloudelliseen nousuun löytyvät maaseudulta”.
Vaikka herttoniemeläisten pelto ei itse asiassa sijaitse Herttoniemessä eikä edes Helsingissä vaan Vantaan ja Keravan rajalla, se on yhtä kaikki kaupungissa. Miten kaupunkilaisosuuskunnan palkitseminen täyttää kilpailun tavoitteen?
Repo vastaa tähän ilman, että sitä tarvitsee edes kysyä.
”Oman ruuan eteen tehtävä työ sitouttaa kaupunkilaiskuluttajan aivan uudella tavalla ruokaan. Suhde siihen on paljon läheisempi. Ruokaa ei tee mieli heittää pois, kun on nähnyt, miten paljon se vaatii työtä.”
Jäsenyyden myötä myös kiinnostus ruuan tuotantoa kohtaan kasvaa, ja suhde sen tuottajiin lähenee.
”Jäsenistämme on tullut tavallista tietoisempia ruuan ostajia. Jäseniä kiinnostaa myös sen ruuan alkuperä, jota ei pystytä tuottamaan omalla pellolla ja joka ostetaan kaupasta.”
Repo muistuttaa, että kumppanuusmaatalous on hyvä keino lyhentää ketjua pellolta pöytään. ”Lisäksi maanviljelyn uudet tuulet ja erilaiset tuotannon mallit ovat tervetulleita monipuolistamaan ruuantuotantoa.”
Juuri työn määrä on Revon mukaan ollut monelle ruokaosuuskunnan jäsenelle yllätys. Myös hänelle itselleen se valkeni vasta ensimmäisenä vuonna ruokaosuuskunnan pyörittämisessä.
”Toisaalta on tietojen puutteesta ollut hyötyäkin. Emme me varmaan olisi edes lähteneet tähän hommaan, jos olisimme työmäärän paljouden osanneet ennakoida.”
Pellolla on alusta saakka ollut myös palkattu työntekijä. Viime kesänä työntekijöitä oli kaksi, ensi vuodeksi toiveissa on kolme.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
