Mihin hävisi yömaito? Miksei ruokohelpi mullistanut energiantuotantoa? MT selvitti, mitä tapahtui maatalouden unohdetuille uutuuksille

Yömaidon paluu? 2000-luvun alussa yömaitoa tuotettiin 19 tilalla, nyt ei missään – ainakaan toistaiseksi. Kuva: Pixabay

Maataloudessa uusilla kokeiluilla on aina ollut tärkeä rooli.

Vihreä vallankumous vuosina 1960–1985 kolminkertaisti viljasadot maailmanlaajuisesti. Tätä tuskin olisi tapahtunut ilman uskaliaita kokeiluja.

Nykyisin maa- ja metsätaloudessa pyritään paljon muuhunkin kuin viljasatojen kasvattamiseen. Tärkeitä ovat erityisesti ympäristö- ja energiakysymykset.

Aina ideat eivät toimi. Joskus alkuperäinen idea kaatuu, mutta lajikkeelle tai keksinnölle löydetäänkin uusi käyttökohde. Vieläkö muistat nämä unohdetut uutuudet?

Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, jota käytetään energia­tuotannossa ja rehuna. Kasvia tavataan myös luonnonvaraisena Suomessa.

Kymmenen vuotta sitten Vapo puhui vakaasti ruokohelven energiakäytön puolesta. Siihen kohdennettiin myös runsaasti julkisia varoja. Ruokohelven viljelyyn erikoistunut Vapo Suo Oy sai vuonna 2011 maataloustukea 1 633 376 euroa, mikä oli tuolloin maan suurin yksittäinen tukipotti. Lisäksi ruokohelvellä tuotetusta sähköstä maksettiin sähköveron palautus.

Vapolla oli kunnianhimoinen tavoite tehdä viljelysopimuksia 40 000 hehtaarille vuoteen 2015 mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö pani paremmaksi ja asetti tavoitteeksi 100 000 hehtaaria vuoteen 2015 mennessä.

Tukirekisterissä ruokohelpialaa on kuitenkin 5 290 hehtaaria eli murto-osa tavoitteista.

Ruokohelven biomassaodotukset eivät loppujen lopuksi vastanneet todellisuutta, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo.

”Biomassan määrä ei ollut niin suuri, että se olisi koettu kiinnostavaksi vaihtoehdoksi”, Keskitalo sanoo. Ruokohelvessä on hänen mukaansa myös toinen ongelma: kasvi tekee voimakkaat juuret ja sitä on vaikea hävittää.

”Peltobiomassan tuottaminen energiakäyttöön ei ehkä ylipäätään ole kansallisesti kovin kiinnostavaa nyt, kun metsästä ja elintarviketeollisuudesta saadaan niin paljon sivutuotteita.”

Ruokohelvenkään tulevaisuutta Keskisalo ei halua lytätä.

”Mutta sille tulisi ehkä keksiä jotain uusia käyttö­tarkoituksia.”

Hämärässä muodostuva yömaito herätti suurta kiinnostusta 1990-luvun lopulla.

Vuorokausirytmiä säätelevää melatoniini­hormonia sisältävästä maidosta kaavailtiin apukeinoa esimerkiksi nukahtamisvaikeuksiin.

Yömaitoa tutkittiin Kuopion yliopistossa viiden vuoden ajan. Sen toi markkinoille suonenjokelaismeijeri Maitomaa. Yömaidon markkinoinnista vastasi Ingman Foods.

Vuonna 2 000 yömaitoa lypsettiin jo 19 tilalla. Yömaitoa lypsävät lehmät asuivat pimennysverhoilla varustetuissa navetoissa vuorokausirytmin säilyttämiseksi.

Yömaidon tehoa myös kyseenalaistettiin.

”Melatoniini­pitoisuudet maidossa ovat hyvin pieniä”, selventää Maitomaan toimitusjohtaja Mikko Sairanen.

Nykyisin yömaitoa ei tuoteta missään. Tuote ehti olla markkinoilla 11 vuotta.

”Taustalla ei ole hiipunut kysyntä vaan muuttuneet yhteistyökuviot”, Sairanen kertoo.

Viimeistä lukua yömaidon tarinaan ei kuitenkaan ole kirjoitettu. Melatoniiniin liittyviä jatkotutkimuksia on tehty Maitomaassa useita vuosia ja ne ovat kesken.

”Toiveet ovat edelleen korkealla.”

Jos yömaito palaa markkinoille, tuote on toisenlainen kuin ennen.

”Lisäarvoa haetaan pienemmällä pakkauksella ja kohdistetulla käytöllä. Esimerkiksi lennolta tulevat ihmiset voisivat ottaa sitä jet lag -oireiden lievittämiseen.”

Kitupellava, ruistankio, camelina. Tätä ristikukkaisiin kuuluvaa yksivuotista öljykasvia on viljelty jo esihistoriallisista ajoista lähtien ruoka- ja lääkekasviksi.

Nykyään kasvista tuotetaan pienimuotoisesti öljyä ja siemenrouhetta.

Camelinan öljyissä on hyvä rasvahappokoostumus ja poikkeuksellisen korkea omega-3-pitoisuus, jonka ansiosta se on monen terveys- tai trenditietoisen ihmisen ostoslistalla.

Kiinnostus camelinaa kohtaan nousi 1980-luvulla, jolloin kasvia alettiin tutkia tarkemmin. Viljelijöitä kiinnostivat kasvin aikaisuus, runsassatoisuus sekä se, että camelina tyytyy hyvin vähään.

Tukirekisterin mukaan camelinaa on sen monista hyvistä ominaisuuksista huolimatta viljelyssä vaivaiset 34 hehtaaria. Mistä tämä johtuu?

Keskitalo arvelee, että camelinan lupaava alku kaatui yrityskauppoihin.

”Camelina Oy -niminen yritys aloitti bisneksen, mutta toiminta myytiin sittemmin Raision tehtaalle. Kun Raisio myi oman margariiniteollisuutensa pois, niin kiinnostus lopahti.”

Keskitalo näkee camelinassa edelleen paljon potentiaalia. ”Camelinan öljy on hyvänmakuista ja kasvi on kestävä. Siemenpuristuksessa muodostuvalle rouheelle pitäisi kuitenkin löytää laajempaa käyttöä.”