Kriisitukea tulossa maidolle, sioille ja velkaisille
Maatalouden kriisitukea maksetaan maidolle ja sioille sekä lisäksi yleistä kriisitukea velkaisimmille tiloille. Se on MTK:n lähtökohta valtion ja tuottajajärjestöjen tukineuvotteluissa tänään.
Jaossa on EU:n Suomelle myöntämä 9 miljoonan kriisituki ja hallituksen lisäbudjettiin esittämä 20 miljoonaa.
Jos ratkaisu syntyy, Maaseudun Tulevaisuus kertoo siitä iltapäivällä verkkosivullaan ja keskiviikon lehdessä.
EU on korvamerkinnyt Suomelle annetun kriisituen kotieläintuotannolle. Sen mukaisesti se osoitetaan maito- ja sikataloudelle. Ne ovat kärsineet eniten Venäjälle viennin estymisestä.
Osa kansallisesta tuesta käytetään EU:n kriisituen täydentämiseen. Silloin kansallista tukea voidaan ohjata myös Etelä-Suomeen, jossa muuten ei ole maksuvaltuuksia.
MT on aiemmin kertonut, että yksi mahdollinen ratkaisu on maidolle puolentoista sentin lisähinta kolmen kuukauden ajalta pohjoisessa ja 40 euron lypsylehmäpalkkio AB-alueella. Sikatuen summa puolestaan riittäisi joidenkin eurojen eläinpalkkioon lihasialla ja hiukan enempään emakolla.
Yleiseen velkaisten ja investoineiden tilojen tukeen käytettäneen ehkä puolet kriisituen kokonaismäärästä. Sitä jaettaisiin pääpiirteissään vuonna 2010 käytettyä mallia soveltaen.
Lisäbudjetissa hallituksen ohje oli, että yleistä kriisitukea saisivat etenkin nuoret ja vastikään investoineet.
MTK:n johtokunta linjasi viime viikolla, että yleistuesta 70 prosenttia menisi velkojen ja 30 prosenttia investointien perusteella. Viisi vuotta sitten suhde oli liki päinvastainen.
Jakosuhteen lasketaan ohjaavan tukea pääasiassa nuorille, joskaan ei pelkästään heille. Investoinnit tulevat otetuksi huomioon näinkin, koska ne ovat yleisin velkaantumisen syy.
Velkojen määrä katsottaisiin viime vuodenvaihteesta, investoinnit ja liikevaihto useammalta vuodelta.
MTK:n mukaan kriisipaketti ei riitä maatalouden yleiseksi pelastusrenkaaksi. Kriisituki ei kata sadasosaakaan maatalouden kokonaisvelkamäärästä.
Jotta kriisituki ei hajaannu merkityksettömän pieniksi hipuiksi, tuen saajille asetetaan tiukat ehdot.
Hallitus esittää lausunnolle lähettämässään lakiehdotuksessa, että velkatuen ehtona on liikevaihtoa suuremmat velat.
Viisi vuotta sitten velkatukea saivat tilat, joilla oli velkaa vähintään 20 000 euroa ja joille tuleva tuki oli vähintään 100 euroa. Nyt MTK on valmis nostamaan kynnyksiä 100 000 euroon ja 500 euroon. Vaadittu velkamäärä rajaisi tuen hakijat vajaaseen 7 000 tilaan.
Kriisitukea koskee de minimis -sääntö. Sen mukaan tila voi saada säännön alaista tukea kolmen vuoden ajanjaksolla enintään 15 000 euroa. Raja tulee vastaan joillakin vuoden 2014 sikakriisitukea saavilla tiloilla.
Tukineuvottelijoiden tavoite on sopia tukien jaosta tänään. Jos tukineuvotteluissa ei päästä sopuun, valtiolla on oikeus päättää asia yksin.
Päätöksillä on kiire, sillä kansallisen tuen maksatus täytyy aloittaa vielä tänä vuonna. Sekä EU-tuesta että yleisestä kriisituesta pitää ensin järjestää haku.
Edessä on melkoinen hallinnollinen ponnistus hakemusten käsittelyssä, valvonnoissa, maksatuksissa ja niihin tarvittavissa tietojärjestelmissä. Hallinnon pitää tällä tietoa selvitä niistä ilman lisäresursseja.
Heikki Vuorela
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
