Ollilla: Autoilu siirtyy kilometriveroon 2020-luvulla
Liikenneministeriön työryhmää vetävä Jorma Ollila ei usko liikenteen nykyisten ohjauskeinojen riittävän. Autojen määrä kasvaa maailmalla huikeata vauhtia, eikä siitä aiheutuvia päästöjä ja ruuhkia saada kuriin nykyisillä menetelmillä.
Hän pitää kilometriperusteista verotusta tehokkaana ohjauskeinona. Auton liikkeiden seuranta kiinnostaa verottajan lisäksi myös kasvavaa joukkoa erilaisten palveluiden tarjoajia.
”Autojen seuranta yleistyy verottajan ratkaisuista riippumatta. Markkinavoimat tekevät sen joka tapauksessa.”
Autojen paikannus on arkipäivää jo nyt kuljetusyrityksissä. Sillä seurataan kuljetuksia ja ajoneuvoja. Yritysten logistiikka ei toimisi ilman sitä.
Ollilan mukaan autojen seuranta leviää väistämättä myös yksityisautoihin. Tulevaisuudessa auto osaa etsiä pysäköintipaikan ja se löytää halvimmat tankkauspaikat ja muut reitin varrelle sattuvat palvelut.
Palveluiden tarjonta tuo autoihin laajakaistat ja päätelaitteet. Niiden yleistyminen on kiinni toimivuudesta ja käytön hinnoittelusta.
Ollilan mukaan kaupallisen puolen seurantapalvelut kehittyvät valtion päätöksistä huolimatta. Hän odottaa autojen seurannan toteutuvan vakuutusyhtiöiden kautta. Niillä on tarve selvittää miten ja missä autoilla ajetaan.
”Luultavasti autoilijat saavat ensin seurantaan suostumisesta jonkin edun. Sitä kautta autoilijat tottuvat järjestelmään.”
Myös autoverotus voidaan muuttaa kilometripohjaiseksi. Silloin vero voidaan määrittää oikeudenmukaisesti auton käytön mukaan. Vero voi vaihdella esimerkiksi ajankohdan ja paikan mukaan.
”Tässä tarvitaan asennemuutosta. Järjestelmän pitää olla aidosti oikeudenmukainen ja yksityisyyden suoja on selvitettävä.”
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei pidä autojen satelliittipaikannusta välttämättä ongelmana yksityisyyden suojalle. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että järjestelmän suunnittelussa otetaan tietosuojasäännökset huomioon.
Ollilan työryhmä on heittänyt, että kilometrimaksu voisi olla asutuilla alueilla noin seitsemän senttiä. Lopullinen ehdotus julkaistaan joulukuun puolivälissä.
”Veikkaukseni on, että Suomi siirtyy 2020-luvulla liikenteen verotuksen ja paikannuspalveluiden osalta uuteen aikakauteen”, sanoo Ollila.
Kaupallisten sovellusten osalta vauhti voi olla nopeampikin. Ja oma lukunsa on eurooppalainen hätäviestijärjestelmä, joka tuo seurantalaitteet uusiin autoihin jo vuoden 2015 alusta.
Onnettomuuden sattuessa järjestelmä ottaa puheyhteyden hätäkeskukseen. Samalla lähtee tieto auton sijainnista. Tavoitteena on säästää 2500 ihmishenkeä vuodessa.
Julkisuudessa on keskusteltu seurantajärjestelmän hinnasta. Ollilan mukaan pelkkä seurantasiru maksaa vain muutamia euroja. Jos siihen liitetään kosketusnäyttö, autonomistajalle aiheutuva kustannus nousee muutamaan kymppiin.
”Hinnasta järjestelmä ei siis jää kiinni”, vakuuttaa Ollila.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) on valmis vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uusilla keinoilla.
”Maailma on täynnä höyrypäisiä selvityksiä. Tämä ei kuulu niihin, vaan tämä on kohta arkipäivää.”
Kyllösen lista sujuvasta liikenteestä pitää sisällään sekä arjen liikkumisen että kuljetusten ja yritysten kilpailukyvyn. Kokonaisuuden on tarjottava järkevä liikkumismahdollisuus kaikille.
”Olen itse innoissani erilaisista kokeiluista. Niihin liittyy epäonnistumisen riski, mitä ei tule pelätä. Epäonnistumista voi oppia enemmän kuin onnistumisista.”
Liikenteen tulevaisuutta pohdittiin eilen Helsingissä järjestetyssä Autotuojien seminaarissa.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
