"Tällainen pelleily on suoraan pois suomalaiselta tuottajalta", MTK ihmettelee ruokayritysten nihkeyttä hakea EU:n vientirahaa

Nimisuojattua kreikkalaista feta-juustoa markkinoidaan maailmalla EU-rahalla. MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi patistaa myös suomalaisia elintarvikeyrityksiä yhteistyöhön viennissä. Kuva: Niklas Holmberg

Ruokatieto ei hae tänä vuonna EU:n menekinedistämistukea suomalaisyritysten hankkeelle.

Ruokatieto valmistautui yhdessä jäsenyritystensä Atrian, HKScanin ja Valion kanssa vientiä koskevan menekinedistämishakemuksen tekemiseen. Rahaa olisi haettu Aasian maissa tapahtuvaa kuluttajamarkkinointia varten.

"EU-komission tämän vuoden ohjelma soveltuu huonosti Suomen tarpeisiin. Otamme nyt aikalisän ja valmistaudumme seuraavan vuoden hakuun", Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi kertoo. Viime vuonna haettiin 5 miljoonan euron pottia sianlihan ja maidon menekinedistämiseen, mutta tukea ei saatu.

Lampisjärven mukaan EU-menekinedistämistuen katsottiin soveltuvan hankalasti Suomen olosuhteisiin, jossa elintarviketeollisuus on keskittynyttä. Suomessa ei ole myöskään monia EU:n nimisuojan piirissä olevia elintarvikkeita, joita hankkeissa suositaan.

"Yli 70 prosenttia tuista on mennyt Kreikan, Espanjan ja Ranskan kaltaisille maille, joilla on paljon nimisuojatuotteita ja valmiit vientiorganisaatiot."

Esimerkiksi Tanskalla on ollut Kiinassa iso EU-rahoitteinen hanke sianlihan viennin edistämisessä, joka on myös tuottanut tuloksia.

EU on lisännyt vientihankkeiden rahoitusta. Tänä vuonna hankkeiden budjetti on 133 miljoonaa euroa ja sen on määrä nousta 200 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.

Valion edunvalvontajohtajan Riitta Brandtin mukaan EU:n tukien ongelmana on, etteivät tuen säännöt salli riittävästi brändien esittelyä. "Rahoituksen reunaehdot eivät tue sitä, että mennään brändeillä ja uusilla tuotteilla." Atrian vienti- ja teollisuusmyynnin johtajan Esa Mäen mukaan poisjäännin taustalla on normaali hyöty-kustannus -arvio. "Taloudellisen arvion tuloksena todettiin, ettei kannata hakea."

Tuottajapiireissä on epäilty, että hakematta jättämisen taustalla olisi myös Atrian ja HKScanin haluttomuus tehdä yhteistyötä Aasian vientiponnisteluissa.

"Se ei pidä paikkaansa. Pitää ottaa huomioon, että vuosi sitten tehtiin yhteistyötä HKScanin kanssa vastaavassa hankkeessa", Mäki sanoo.

HKScanilla kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaava Jukka Nikkinen sanoo, että kiinnostusta vientihankkeeseen vähensi se, ettei HKScanilla ole vielä lihan vientilupaa Kiinaan. "Yhteistyössä pitää olla tarkkana, ettei vaihdeta sellaista tietoa, jota ei saa vaihtaa. Kiinan markkinoilla me emme Atrian kanssa ole kilpailijoita."

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ihmettelee haluttomuutta hakea tarjolla olevaa rahaa. Syväniemen mielestä suomalaisyrityksillä olisi hyvät mahdollisuudet hakea tukea esimerkiksi ympäristön kannalta kestävän tuotannon markkinointiin.

"On se kumma jos eteläeurooppalaiset yritykset kykenevät yhteistyöhön, mutta me emme kykene. Tällainen pelleily on suoraan pois suomalaiselta tuottajalta."