Hukkakauran kitkennällä on kiire

Viljat. Hukkakaurat kerätään tarkasti juurineen ja versoineen muovisäkkiin ja poltetaan. Kitketty alue on tarkastettava vielä myöhemmin uusien röyhyllisten kasvien varalta.

Sateen ja poudan vaihtelu on suosiollista viljojen sienitaudeille. Kasvitautioireet ovat parhaillaan hyvin tunnistettavissa.

Kasvuolosuhteet ovat ohjanneet, mitkä taudinaiheuttajista ovat vallitsevia.

Lehtilaikkutaudit etenevät rehevissä kasvustoissa, jotka eivät kärsi kuivuudesta tai liiasta kosteudesta. Alttiissa ohra- ja kevätvehnälajikkeissa esiintyy paikoin härmää. Etelä-Suomen rannikkoalueilla esiintynyt keltaruoste on runsastunut alttiissa kevätvehnälajikkeissa ja leviää tuulen mukana edelleen uusille alueille.

Paikoin kaurakasvustoissa on näkynyt voimakkaita rusehtavanpunaisia oireita, jotka saattavat olla bakteeritaudin, kehälaikun, aiheuttamia.

Kehälaikun ensioireet ovat pieniä vaaleanvihreitä soikeita laikkuja, usein kolmannessa tai neljännessä kasvulehdessä ylhäältäpäin. Vähitellen laikun keskiön vihertävä väri muuttuu vetisen harmaaksi tai rusehtavaksi. Laikkua ympyröi vaaleampi kehä, josta taudinaiheuttaja on saanut nimensä.

Kauran bakterioosi saattaa oireiltaan sekoittua kauranlehtilaikkuun tai mangaaninpuutokseen. Myöhemmin lehtilaikku erottuu tummemman, jopa lilanpunaisena. Kasvustoruiskutukset eivät tehoa kehälaikkuun.

Kostea ja lämmin sää edistää Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Oireet tulevat esiin tähkässä, jossa yksittäisiin jyviin ilmestyy muusta jyvästä erottuva alue. Oire näkyy ohrassa usein tummanruskeana ja vehnässä sekä kaurassa vaaleampana alueena.

Alue laajenee ja vehnässä siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Punahomeen etenemistä voi hillitä siihen hyväksytyillä valmisteilla viljan kukinnan aikaan varoajat huomioiden.

Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki ovat parhaimmin nähtävissä tähkimisen alussa. Alkukesän viileys suosi myös näiden taudinaiheuttajien esiintymistä. Puhtaasti siemenlevintäisiin kasvitauteihin eivät kasvustoruiskutukset tehoa, mutta havainnointi on tarpeen erityisesti, jos sato on suunniteltu siemeneksi.

Kasvitautien lisäksi oireita aiheuttavat myös muut tekijät. Kaurassa ja ohrassa esiintyy paikoin voimakkaita mangaaninpuutosoireita. Runsassateisilla alueilla kasvustot kellastuvat juurten hapenpuutteeseen. Kaikilla viljalajeilla on havaittu myös satunnaisia ruiskutusvioituksia ja ympäristöstä sekä kasvurytmistä aiheutuvia fysiologisia oireita.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6–7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.

Viljakasvustoissa on paikoin tuomi- ja viljakirvoja. Viljojen tultua tähkälle torjuntakynnys on yli 10 kirvaa kortta kohti ja torjunta harvoin tarpeen.

Öljykasvit. Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on sateiden ja vahvojen kasvustojen vuoksi edelleen suuri. Pahkahomeen torjunta on mahdollista täyskukinnan alkuun asti siihen hyväksytyillä valmisteilla: Rovral 75 WG, Proline, Prosaro, Amistar, Basso ja Juventus sekä edellisten rinnakkaisvalmisteet.

Rapsikuoriaistarkkailu on ajankohtaista enää vain myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät ole vielä kukintavaiheessa. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21–6). Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Valkuaiskasvit. Hernekääriäinen on lennossa Etelä-Suomessa ja paikoin torjuntakynnykset ovat ylittyneet. Kääriäisen torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötarkoituksen mukaan. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin.

Torjunta-ajankohta määräytyy lohkokohtaisessa feromoniansaseurannassa havaitun aikuisten kääriäisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella.

Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21–6 välisenä aikana.

Härkäpapukasvustoissa esiintyy paikoin suklaalaikkua. Mikäli oireita esiintyy jo kukinnan alkuvaiheessa ja kasvusto on hyväkuntoinen, voi suklaalaikkua torjua Amistar-, Switch- ja Topsin M-valmisteilla.

Kumina. Pahkahomeen ja versolaikun oireet näkyvät kuminakasvustoissa. Pahkahomeen vioittamat oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret katkeavat vioituskohdista ja varren sisältä voi löytyä jo rihmastopahkoja. Versolaikku on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa.

Kuminanrengaspunkin vioittamat kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina. Kukkakaalimaisesti epämuodostuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

Mansikka. Mansikkapunkin oireita tarkkaillaan poiminnan aikana mahdollisen sadonkorjuun jälkeisen kemiallisen torjunnan tarpeen arvioimiseksi.

Etenkin uudemmilla istutuksilla mansikkapunkkia esiintyy usein pesäkkeittäin, joihin kemiallinen torjunta voidaan kohdistaa ja säästää samalla petopunkit muualla pellossa.

Lehtipistiäisten toisen sukupolven toukkia voi olla tarpeen torjua sadonkorjuun päätyttyä jos alkukesällä havaittiin toukkien vioitusta.

Vadelma. Vadelman sadonkorjuun alkaessa havainnoidaan vattukuoriaistoukkien esiintymistä.

Toukkien määrän tarkemman arvioinnin voi tehdä useaan kertaan sadonkorjuun aikana, vertailemalla vioitusta ansojen kuoriaissaaliiseen voidaan tarkentaa kynnysarvoja ja arvioida torjunnan tehoa.

Kesäkuun viileän jakson aikana pölytys saattoi jäädä puutteelliseksi mikä voi näkyä etenkin ensimmäisten marjojen pienenä kokona ja epämuotoisuutena.

Vatunäkämäpunkin esiintymistä tarkkaillaan ja arvioidaan syksyyn ajoittuvien ruiskutusten tarpeellisuutta.

Herukat. Lehti- ja kilpikirvojen aiheuttama mesikaste voi pilata satoa herukoilla etenkin jos sää on kuiva ja lämmin.

Karviaispistiäisten toisen sukupolven toukkien runsas määrä voi aiheuttaa ongelmia sadonkorjuun yhteydessä, tarvittaessa torjunta voidaan vielä tehdä kahden viikon varoajalla.

Herukansilmukoita on tullut pyydykseen niukasti ainakin Lounais-Hämeessä. Herukanrataspunkkien vioitusta esiintyy yleisesti, rikkilannoitteella lehdille ruiskutettuna on sivuvaikutus punkkeihin.

Omena. Omenakääriäisiä on edelleen saatu pyydyksiin mutta muninta on käytännössä ohi. Pyyntisaaliin perusteella tehdään tarvittaessa torjuntakäsittely toukkiin vaikuttavilla valmisteilla.

Pihlajanmarjakoin toukkien kuoriutuminen alkaa Lounais-Suomessa viikolla 30, lämpimillä paikoilla Kaakkois-Suomessa jo tämän viikon lopulla. Torjunta ei kuitenkaan ole yleisesti tarpeen.

Omenankehrääjäkoin seittikudoksia esiintyy paikoin, mutta toukat ovat osittain jo koteloituneet eikä torjunta enää ole ajankohtaista.

Omenakirvaa esiintyy paikoin runsaasti, esiintymispesäkkeisiin kohdistettu torjunta on usein riittävä. Myös omenanratamokirvasta on tehty havaintoja.

Porkkana. Porkkanakärpäsen lento on loppunut pohjoisinta Suomea lukuunottamatta.

Kaalikasvit. Pikkukaalikärpänen on aloittelemassa toista lentoaan eteläisimmässä Suomessa.

MTT Kasvinsuojelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF