Tove Janssonia juhlitaan ensi vuonna
Tove Janssonin elämäkerta on nyt ajankohtaista luettavaa. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta suuren taiteilijan syntymästä.
Laaja juhlanäyttely avataan maaliskuun puolivälissä Ateneumissa. Sen kokoaa elämäkerran kirjoittaja, taidehistorioitsija Tuula Karjalainen.
Suomenruotsalainen Tove Jansson oli taiteilija monella saralla. Taidemaalari oli myös tuottelias kirjailija, pilapiirtäjä, sarjakuvataiteilija ja jopa laulujen sanoittaja.
Tuotannosta tuli niin mittava, että jokainen siitä kirjoittava miltei tukehtuu sen määrään, Karjalainen sanoo teoksensa alussa.
Karjalainen ei selvästikään tukehtunut. Kirjaa on miellyttävä lukea ja loppua kohti anti vain paranee. On vaikea kuvitella, mitä olennaista siitä puuttuisi.
Taiteen peilistä heijastuvat niin sota-aika kuin suomalainen arvomaailmakin monella eri vuosikymmenellä.
Tove Janssonista on kirjoitettu paljon. Viitisen vuotta sitten ilmestyi suomeksi ruotsalaisen Bodil Westinin laaja elämäkerta. Sekin on kiinnostava, mutta suuret linjat tuppaavat hukkua lukemattomiin yksityiskohtiin.
Kirjan kuvassa pikku Tove istuu äitinsä sylissä piirtämässä. Se kertoo taiteilijaperheen tyttären lähtökohdista. Kumpikin vanhemmista toivoi esikoisestaan taiteilijaa.
Ruotsissa syntynyt äiti Signe ”Ham” Hammarsten-Jansson oli graafikko, jonka jälkiä tytär myöhemmin seurasi Garm-lehden pilapiirtäjänä. Isä oli suomenruotsalainen kuvanveistäjä Viktor Jansson.
Tove vietti lapsuuden kesiä Tukholman saaristossa Blidössä isovanhempien, serkkujen ja enojen kanssa. Isoisän rakennuttamaa Blidön taloa pidetään muumimaailman maiseman esikuvana.
Taidemaalarin ura lähti lupaavasti alkuun. Karjalainen kertoo vaikuttuneensa syvästi Janssonin maalauksista, etenkin 1930-luvun mystisistä ja sadunomaisista maisemista, seinämaalauksista ja sarjasta omakuvia.
Tärkeimpiä opettajia oli Sam Vanni, josta tuli myös ystävä ja nuoruuden rakastettu.
Sota-aikana oli tehtävä muutakin kuin maalauksia, joiden myynnillä ei tullut toimeen. Näin sai lisää pontta kiinnostava ura poliittisten pilakuvien piirtäjänä.
Taiteilija verhosi Karjalaisen mukaan terävään huumoriin miltei mitä vain. Hän katseli sodan kauheuksia sensuuria uhmaten arkisen huumorin kautta.
Kyytiä saivat piirroksissa niin Hitler kuin Stalinkin. Hyvä esimerkki on Garm-lehden piirros pikku Hitleristä, joka kiukutellen huutaa lisää kakkua.
Karjalainen pohtii, miksi maalaustaiteelle omistautunut taiteilija alkoi kirjoittaa muumikirjoja. Näyttää siltä, että niiden kautta hän pakeni sotaa ja maailman kovuutta.
”Kai voitte ymmärtää että äkkiä innostuin kirjoittamaan jotakin mikä alkoi sanoilla olipa kerran”, kirjailija itsekin kertoo teoksessa Muumit ja suuri tuhotulva.
Muumikirjat eivät heti sytyttäneet suomenkielisen kirjallisuuden kustantajia. Buumi sai vauhtia vasta vuonna 1952, kun suomennos muumikuvakirjasta Kuinkas sitten kävikään ilmestyi.
Ilta-Sanomien toimittaja sai aiheen ihmetellä suomalaisten asenteita, kun keväällä 1956 Stockmannin tavaratalossa järjestettiin suuri muumitempaus.
”Vasta kun koko Eurooppa puhui muumeista ja muumikirjoja ja sarjakuvia luetaan kaikkialla, niin kokonaista kaksi kuudesta muumikirjasta on julkaistu suomeksi...”
Taidemaalarina Tove Jansson pysytteli erossa yhteiskunnallisesti kantaa ottavasta vaikuttamisesta. Itsenäisen naisen päätä ei tässä kääntänyt vasemmistolainen seurapiiri, jossa hän tapasi viihtyä.
Jansson kirjoitti vuonna 1948 olevansa individualisti, joka ”kuvaa sitruunoita, kirjoittaa satuja, keräilee outoja esineitä ja harrastuksia, halveksii kansankokouksia ja yhdistyksiä. Vaikuttaa naurettavalta, mutta sellaiseksi haluan elämäni.”
Taiteilijan elämässä alkoi kenties seesteisin kausi, kun hän löysi elämänkumppanikseen taidegraafikko ja professori Tuulikki Pietilän. Pietilää pidetään muumikirjojen tarmokkaan Tuutikin esikuvana.
Tove Jansson oli pitkän elämänsä ajan historian silminnäkijä ja vaikuttaja, joka varjeli vapauttaan ajatella ja toimia itsenäisesti. Laaja kirjeenvaihto ja tuotanto tarjoavat tulevaisuudessakin paljon purtavaa niin Toven ystäville kuin tutkijoillekin.
TARJA HALLA
Tuula Karjalainen:Tove Jansson.
Tee työtä ja rakasta.
304 sivua. Tammi 2013.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
