Keppi kertoo taimen paikan
KOUVOLA (MT)
Tavallisesti metsänistuttaja kantaa työmaallaan taimivakkaa ja pottiputkea. Valkealalaisella metsäpalveluyrittäjällä Veikko Simolalla on niiden lisäksi selässäkin kuorma: repuksi tuunattu viemäriputken pätkä, jossa sojottaa puisia pyörökeppejä pystyssä. Joka kepin toinen pää on maalattu siniseksi.
”Tämä on tehostekeino taimikoiden perustamiseen”, Simola selittää ja näyttää mallia. Pottiputki maahan, kuusentaimi perään. Samalla kun saapas polkee taimen ympärystä, vapaa käsi hamuaa selkäsäiliöstä kepin ja tyrkkää sen taimen viereen.
”Istuttaja pystyy istuttamaan ja merkkaamaan taimen saman tien.”
Taimikepin ajatuksena on merkitä taimien paikat erityisesti rehevillä uudistusaloilla, joilla nuoret puunalut hukkuvat nopeasti aluskasvillisuuteen. Heinikontorjuntaan palaava metsänomistaja tai työntekijä näkee heti, mihin pitää mennä niittämään tai polkemaan.
Keppi kannattaa laittaa aina samalle puolelle ja samalle etäisyydelle taimeen nähden. Jos kepin sijainti vaihtelee, tainta joutuu arvailemaan paljon suuremmalta alueelta.
”Saavutetaan monta sekuntia ajanvoittoa per taimi. Kustannuksiahan tässä pyritään säästämään.”
Kepeillä voi merkitä tietysti myös uudistusalalta löytyviä luonnontaimia tai taimikkotuhoja. Kepit tekevät näkyväksi istutuksen tasaisuuden, mikä helpottaa täydennysistutuksen tarpeen arvioimista.
”Istuttaja huomaa omat virheensä – perhana, tässähän on reikä.”
Simolan mukaan taimenmerkkauskepin idea on jo 10 vuotta vanha, mutta kaupallisena tuotteena se on uusi. Simola kertoi ideasta tutulle Siekkelin sahan yrittäjälle Keijo Siekkelille, joka innostui valmistamaan keppejä.
”Mie teen ja hän pistää pystyyn näitä”, Siekkeli sanoo.
Erilaisten kokeilujen jälkeen taimikepin mitoiksi on vakiintunut metri ja 1,20 metriä. Vahvuus on 10 millimetriä, ja raaka-aineena oksaton pintapuu, sillä ohut keppi katkeaisi herkästi pienestäkin viasta.
”Jos oikein paksuja tekee, kuka niitä kantaa”, Siekkeli huomauttaa.
Siniseen väriin päädyttiin punaisen sijaan, koska syksyn tullen punainen sulautuu herkästi horsmikkoon. Maalaamaton keppi mustuisi yhdessä kesässä.
Siekkeli ja Simola haluavat todistaa keppien hyödyn. Miehet perustivat toukokuussa sahan läheiseen naapurin taimikkoon saman kokoiset koealat, joista vain toinen on kepitetty. Molemmilla koealoilla on 180 tainta. Puolentoista vuoden kuluttua eli syksyllä 2015 on tarkoitus perata taimikot kuntoon. Samalla mitataan hehtaarikohtainen ajanmenekki molemmilla koealoilla.
”Oletan, että tällä puolella menee paljon enemmän aikaa”, Simola osoittaa merkitsemätöntä aluetta.
Taimikonhoidon aikasäästöön koko ajatus perustuukin, sillä tokihan kepit maksavat. Tällä hetkellä metrin kepin veroton hinta on 10 senttiä.
Kepin laitto vaatii myös hieman aikaa. Vauhti riippuu tekijästä. Simolan oma kokemus on 600 keppiä tunnissa, mutta harva yltää huippukuntoisen, armeijan eläkkeelle päästämän upseerin vauhtiin.
Simola lupaa kepittää istutusaloja ostopalveluna noin 135 eurolla hehtaari, keppeineen kustannus olisi 315–350 euroa kepin pituuden mukaan.
Siekkeli kertoo, ettei ole pitkään aikaan ollut yhtä innoissaan. Pyörökeppien valmistukseen erikoistuneelle saha- ja höyläämöyrittäjälle uusi tuote on kaivattu piristysruiske.
Varastoon tehdyt kepit ovat loppuneet kesken. Niitä on markkinoitu lehti-ilmoituksin sekä ilmaisten näyte-erien avulla. Simola on jättänyt malliksi keppejä asiakkaidensa taimikon laitaan.
”Talvella sahalla on hiljaista. Olisi tosi hyvä, jos keppejä tilattaisiin jo silloin”, Siekkeli toivoo.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
