Talouden alavire ei hidasta lähiruuan suosion kasvua
RAISIO (MT)
Kauppakeskus Myllyn Prisman käytävä on niin tukossa, että läpi on turha yrittää. Ja miksi pitäisikään: parempi jäädä muiden mukana maistelemaan jäätelöä, biisoninlihaa, puuroa ja keksejä. Nam!
Tungoksen syynä ovat upouuden lähiruokatorin avajaiset. Täällä oman alueen pientuottajien herkut on koottu näyttäväksi osastoksi, jonka vieressä tuottajilla on mahdollisuus esitellä ja maistattaa tuotteitaan.
Turun Osuuskaupan osto- ja valikoimapäällikkö Jukka Lauren myhäilee tyytyväisenä. Tämä on juuri sitä, mitä asiakkaat haluavat. Ja se sopii myös kaupalle: ”Hyvä lähituote täydentää juuri oikealla tavalla tuotevalikoimaa.”
Lähiruoka on aina ollut Laurenille sydämen asia. Kun Loimaan seutukunnalla muutama vuosi sitten alkoi Seuturuokaa saatavaksi -hanke, hän lähti innolla mukaan. Lähiruokahyllyjä rakennettiin vähitellen yhä useampaan myymälään.
Kun hanke päättyi, tuottajien ja kaupan hyvin alkanut yhteistyö jatkui.
Myllyn Prisman lähiruokatori on uusi päänavaus, lähiruokahyllyjä selvästi suurempi.
Taantuma näkyy Laurenin mukaan ruokaostoksissa. Siirrytään keskihinnaltaan halvempiin tuotteisiin, ja tuttujen merkkien tilalle valitaan edullisempaa.
Mutta lähiruuan kysynnässä ilmiö ei näy. ”Buumi jatkuu, eikä taantuma ole sitä hidastanut.”
Ne, jotka lähiruokaa haluavat, luottavat siihen entistä enemmän. ”Viime aikoina on ollut paljon takaisinvetoja, mutta lähiruualla en muista ainuttakaan”, Lauren sanoo.
Seuturuokaa saatavaksi -hanke päättyi vuoden 2010 lopussa. Se oli onnistunut tavoitteessaan: toiminnasta haluttiin tehdä oikeaa, kannattavaa liiketoimintaa.
Sen jälkeen yhteistyötä on luotsannut Kehityspolut-yrityksen toimitusjohtaja Jari Ylinen.
Toimitusjohtajan tehtäviin tosin kuuluu paljon muutakin kuin johtaminen: Kun kalahylly perjantain avajaisissa yhtäkkiä oli tyhjä, Ylinen ajoi Koskelta Yläneelle hakemaan lisää tavaraa.
”Minun tehtäväni on pitää kauppa tyytyväisenä”, hän luonnehtii, ja Myllyn Prisman myyntipäällikkö Jarno Örnberg nyökyttelee vieressä.
Hankkeen aikana perustettu verkostomalli on ennallaan: Auranmaan Leipä toimii tukkuna eli toimittaa ja laskuttaa tavaran. Kauppa saa asioida yhden toimijan eikä monen eri tuottajan kanssa.
Ylinen tosin toteaa, ettei Auranmaan Leipä ole juridisesti tukku, vaan kyse on verkostosta. ”Asetelma kääntyy usein sellaiseksi, että on tuottajat vastaan tukku. Tässä ollaan kaikki samassa veneessä.”
Hankkeen aikana mukana oli kymmenkunta tuottajaa, ja määrä on edelleen suunnilleen sama. Osa yrityksistä on kasvanut niin, että ne ovat siirtyneet toimimaan Inexin kanssa. Osalle taas hankkeen toiminta ei sopinut: kylmäkuljetusta vaativat tuotteet eivät oikein istuneet lähiruokahyllyjen toimintamalliin.
Torilta tuotteita menee enemmän ja tasaisemmin, joten pakasteet ja kylmätuotteet sopivat paremmin valikoimaan. Niitä Auranmaan Leipä ei kuljeta, vaan yrittäjät hoitavat kuljetukset itse.
Örnberg kertoo, että lähiruokatorille annettiin myymälän paras paikka, pääkulkuväylän varrella.
”Tästä tuotteet löytyvät helposti. Kun myymälässä on yli 20 000 päivittäistavaranimikettä, eri hyllyihin sijoitettuina lähituotteet katoaisivat kohinaan.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
