Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • huidunperä Monien tapahtumien viikonloppu

    Viikonvaihde oli näin sydänkesän alkaessa varsin myönteinen, jopa tapahtumarikas. Monet perheet osallistuivat asevelvollisuusikäisen nuorisonsa merkittäviin tapahtumiin, kun perjantaina päättyi lähes kymmenentuhannen varusmiehen palvelus.

    Tämän vuoden toiseen palveluerään taas lauantaina astui 14 000 uutta alokasta. Päivän uutisia oli, että joukossaan oli nyt 300 naista.

    Kunniakasta lottaperinnettä naiset tavallaan nyt hoitavat, huidunperäläisten sunnuntaikahveilla todettiin.

    Nyky-Suomessa naiset toimivat laajalti yhteiskunnassa työelämää ja luottamustoimia myöten. Huomattiin, että Amerikan ulkoministeri Clintonkin totesi Suomen-vierailullaan naisten osuuden isäntäväkensä piirissä olleen ”näyttävän”. Sitähän se, kun naisemme aikanaan saivat toisina maailmassa ääni- ja ensimmäisinä vaalikelpoisuuden.

    Nyt viikonvaihteessa tapahtui muutakin. Maatalousväestön sai liikkeelle Oripään lentokentän viikon puolivälissä avattu Okra-näyttely.

    Huippunsa osui viime lauantaihin. Yleisöä oli yli 70 000 henkeä seuraamassa kuudensadan näytteilleasettajan yhteistulosta, varsinkin sen koneosastoa. Toki eläin- ja perinneosastot sekä tilavierailutkin kuuluivat asiaan.

    Tehokas toimintavalmius ja hyvä organisaatio ovat valtteja maataloutemme suurkatselmuksissa. Monet sadat autot saivat järjestyneesti, maksutta paikkansa näyttelykentällä. Lippujono oli toki pitkä mutta myös tehokas. Järjestysmiehetkin hoitivat asiat neuvokkaasti.

    Kun tuhannet perheet lapsineen viettivät kiintoisaa päivää lentokentän laajoissa tiloissa, jopa näyttelyravintolassa, oli suurista kävijämääristä huolimatta helposti vapaata pöytätilaa perhekuntien saatavissa. Rutiinilla toimittiin !

    Maatalousnäyttelyissä kävijät tapaavat muistaa näkemäänsä varsin hyvin eläinosastoja myöten, mutta nyt näyttelyn maatalouskoneiden osasto erityisesti kiinnosti ja hämmästytti.

    Suuret, huippukomeat, monitoimiset kylvökoneet, traktorit ja puimurit hämmästyttivät. Varsinkin miesväkeä kiinnostivat esittelijöiden perusteelliset ja asiantuntevat selostukset ja näytöt. Koneiden hallinta näytti muutamien mielestä edellyttävän kunnon kurssitusta uusille omistajille.

    Satojen hehtaarien viljelyyn tarkoitetut suurkoneet ennakoivat keskustelijoiden mielestä maataloutemme lähivuosikymmenten näkymiä.

    Pientilojen valtakausi on jo pitkään ollut menneisyyttä. Muodostuuko keskisuurista viljelytiloistamme nyt harvojen suurtilojen maa? Vai onko kätevämpi vaihtoehto olemassa, kun muutamien tilojen kesken muodostetaan yhteistyössä yhtymä yhteisin konein ja/tai alkaa muodostua koneurakoitsijoiden suurammattikuntia ja -yrityksiä, jollaisia toimii Amerikassa?

    Kylä-Huinalan mielestä ei tässä maassa vastaaviin suuryrityksiin ole aihetta ainakaan toistaiseksi.

    Mahtava joka tapauksessa oli näyttelyn koneosaston suuri kokoelma, kun yritykset tapaavat tuoda firmansa komeimmat paikalle ja näytille. Mahtavia olivat hintansakin, naisväki keskenään totesi.

    Kotimatkalla näyttelyssäkävijät ihmettelivät muuatta tosiasiaa.

    Maa- ja metsätalous muodostavat Pohjoismaiden työllisyydestä vaatimattoman osan. Ruotsissa osuutensa on vain 2,2 prosenttia. Islannissa se on korkein, 6 prosenttia.

    Kuitenkin nämä elinkeinot antavat raaka-aineineen, tuotteineen perustan laajalle teollisuustuotannolle, kaupalle ja työllisyydelle. Niin meilläkin.

    Pohjoismaista Tanska on erityisasemassa. Pinta-alaltaan pieni mutta tehokkaasti viljelty maa vie maataloustuotteistaan kaksi kolmannesta muihin maihin. Ruotsissa ja Suomessa, jonkin verran Norjassa taas metsäteollisuus ynnä puu- ja paperiteollisuus ovat merkittävässä asemassa. Norja ja Islanti profiloituvat kalan vientimaina.

    Asiasta toiseen siirryttiin, kun lehdistä oli luettu suuresta, parhaillaan vallitsevasta nuorisotyöttömyydestämme.

    Omaa kieltään puhuvat uutistiedot siitäkin, miten paljon meillä ylioppilaspohjaisia hakijoita pyrki ja miten vähän heitä pääsi ammattikorkeakouluun. Kaikkiaan 71 000 hakijasta 21 300 sai opiskelupaikan. Ammatillisella perustutkinnolla hakeneita oli 22 000, ja heistä neljännes valittiin.

    Kun tiedossa on, että viime vuonnakin hakijoita oli 70 000 ja heistä vain 22 000 sai paikan, on aihetta kysyä, miten hallituksessa ja opetusministeriössä nykyisin hoidetaan näitä nuorten ikäluokkien erityisen ratkaisevia asioita?

    Huidunperäläisten matkaseurue käsitteli Okrasta palatessaan Euroopan poliittista yleistilaakin. Päädyttiin siihen, että yhdessä kehittämisen henki maanosamme päättäjiltä puuttuu.

    HEIKINTYTÄR

    Avaa artikkelin PDF