Petokantojen kasvu lisää pelkoa
Suomalaisten pelot suurpetoja kohtaan ovat kasvaneet hieman viime vuosina.
Pelkoa on kasvattanut muun muassa se, että petokannat ovat olleet kasvussa.
Silti suurpedot nähdään osana Suomen luontoa ja monimuotoisuutta. Petoeläimet: susi, karhu, ahma ja ilves koetaan matkailuvalttina, sillä ne tuovat metsiin luontomatkailijoiden etsimää erämaisuuden tuntua.
”Suurpedoilla nähdään olevan ekologinen merkitys. Ne ovat ravintoverkon yläreunassa ja hoitavat siellä omaa hommaansa. Niillä koetaan olevan itseisarvoinen elämisen oikeus”, sanoo Metsähallituksen luontopalveluiden projektipäällikkö Sakari Mykrä.
Pelkoja taas aiheuttavat esimerkiksi suurpetojen tekemät eläinvahingot ja ihmisasutuksen lähellä liikkuminen. Pelko ei aina liity suurpetojen esiintymistiheyteen.
”Pelkoa voi herättää jo se, jos ihmiset kokevat, että tilanne ei ole viranomaisten hallinnassa”, Mykrä kertoo.
Peloista huolimatta suurpedot halutaan säilyttää Suomen luonnossa, ja kantoja hoidetaan suunnitelmallisesti. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa suurepetokantojen hoitoa, hallinnointia ja seurantaa.
”Ministeriön vahvistamien kannanhoitosuunnitelmien tarkoituksena on, että suurpedot säilyvät elinkykyisinä kantoina osana suomalaista luontoa ja samalla pyritään edesauttamaan rinnakkaiseloa ihmisten kanssa”, Mykrä selventää.
”On hyvä muistaa, että tässä on neljä ihan erilaista lajia ja kaikilla on omat kommervenkkinsä. Karhujen ja ilvesten kanssa on helppo elää rinnakkain. Enemmän kiemuroita ja keskustelua paikallisväestössä aiheuttavat sudet ja ahmat.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
