Huonokuntoisten vanhusten määrä uhkaa kasvaa
Väestö vanhenee, mutta ei siinä kaikki: tulevat vanhukset voivat olla myös nykyistä huonokuntoisempia. Asioihin pitääkin tarttua nyt, patistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Huolena ovat etenkin nuorten ikäluokat. 30–44-vuotiaat kokevat elämänlaatunsa heikentyneen vuosina 2000–2011. Raskaasta siivoustyöstä ilmoittaa selviytyvänsä yhä harvempi 30–54-vuotias. Työikäisiä saattavat rasittaa esimerkiksi elintavat ja työelämän epävarmuus.
Kansasta heikoimmaksi elämänlaatunsa kokevat 18–24-vuotiaat vähän koulutetut ja työttömät nuoret, työkyvyttömyyseläkeläiset sekä yli 80-vuotiaat vanhukset.
THL:n professori ja ylijohtaja Marja Vaarama pelkää tulevien vanhusten olevan entistä köyhempiä ja sairaampia, sillä sosioekonomiset terveys- ja kuolleisuuserot kasvavat.
Jos maaseudun ja kaupungin elinajanodote poikkeaa toisistaan vain vuoden verran ja Itä- ja Länsi-Suomenkin vain neljä vuotta, alimpien sosiaaliryhmien elinajanodote on seitsemän vuotta muita lyhyempi. Syinä ovat työttömyys, lapsiperheiden köyhyys, alkoholi ja mielenterveysongelmat.
Alempaan tuloviidennekseen osuu puolet terveysongelmista.
Suuri huoli on koulupudokkuus.
”On kansallinen katastrofi, että joka päivä kuusi nuorta kirjoitetaan sairauseläkkeelle”, Vaarama sanoo.
Tutkimusprofessori Seppo Koskisen mukaan hyvä uutinen on, että ikääntyneet kokevat toimintakykynsä kohentuneen. Yhä useampi yli 55- ja 75-vuotias selviytyy raskaista siivoustöistä ja pukeutumisesta.
”Mutta yhä terveempien iäkkäiden olemassaolo ei ole automaatti, vaan huonosti pärjäävien kansalaisten tilanne kurjistuu.”
Puolen kilometrin kävely tuottaa nyt vaikeuksia joka kolmannelle yli 63-vuotiaalle, eniten vähän koulutetuille. Tämä ilmenee THL:n kyselystä, jonka laitos aikoo toistaa säännöllisesti tästä vuodesta lähtien ikääntyneille heidän toimintakyvystään.
Yli 80-vuotiaista miehistä kolmannes ja naisista kaksi kolmesta kohtaa suuria vaikeuksia arkisissa toimissaan. Kotihoitoa kaipaa joka neljäs ja heistä joka neljäs saa sitä liian vähän.
Yli 63-vuotiaiden määrä nousee 1,2 miljoonasta 1,6 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Yli 80-vuotiaiden määrä tuplaantuu.
Kunnat varautuvat tähän kartoittamalla tulevia palvelutarpeita uuden vanhuspalvelulain velvoittamina.
Vaarama huomauttaa, ettei rahanmeno johdu vanhuksista vaan väestönmuutoksesta. ”Vanhustenhoidossa on ollut jatkuva lama, eikä siellä ole tanssittu silkissä ja sametissa.”
Vaarama uudistaisikin sosiaaliturvaa ja lainsäädäntöä, jotta vanhukset ja työttömät saataisiin mukaan vapaaehtoistyöhön. ”Elossa on nyt jopa viisi sukupolvea, kun hyvinvointimalli on rakennettu vain kolmelle.”
Ylijohtaja Pekka Puskan mielestä sote-palvelut olisi helpointa järjestää esimerkiksi nykyisten 15–20 sairaanhoitopiirin pohjalle ja ottaa kunnilta pois.
”Orpon malli on aivan liian sotkuinen.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
