Hiljainen hiipuminen pelottaa Salossa
SALO (MT)
Nykyinen Salo syntyi vuonna 2009 kymmenen kunnan liitoksella.
Aluksi Suur-Salo kuunteli kylien ääntä viidessä aluetoimikunnassa. Tutkijoiden Ritva Pihlajan ja Siv Sandbergin mukaan siinä kuitenkin epäonnistuttiin: kokoukset olivat byrokraattisia, vastuut epämääräiset ja vaikuttaminen vain näennäistä ilman valtaa.
Aluetoimikunnat lopetettiin tämän vuoden alussa. Nyt kaupungin johto tapaa asukasyhdistysten edustajia muutaman kerran vuodessa ja kokeilee kansan kuuntelua otakantaa.fi-palvelussa internetissä.
Alueiden aktiivisuus jäi pitkälti kyläaktiivien varaan.
Esimerkiksi Salosta itään toimii Kiskontien Kimppa, jonka puolentusinaa aktiivia pohtii alueen asioita, pitää yllä Facebook-sivuja, järjestää kylillä keskustelutilaisuuksia ja kerää tietoa toritapahtumissa.
”Pyysimme asukkaita laittamaan listatut lähipalvelut tärkeysjärjestykseen. Mukana on niin koulua ja lääkäriä kuin matonpesupaikkaa ja uimarantaa”, yksi Kimpan aktiiveista, markkinointiyrittäjä Jaana Joutsen kertoo.
”Emme vastusta säästämistä, mutta mielestämme pitää olla vaihtoehtoja ja kuulla asukkaiden mielipiteitä siitä, mistä säästetään.”
Vastanneet pitivät tärkeimpinä lääkärin vastaanottoa ja sen perässä alakoulua, kirjastoa, terveydenhoitajaa ja hammashoitolaa. Kyselyn tulos toimitettiin kaupungille.
Salon kylissä huolestuttaa palveluiden ”hiljainen lopettaminen”: niitä nyrhitään yksi kerrallaan.
”Terveystalo tyhjenee. Kun hammashoitoa ei ole voitu tarjota työntekijäpulan vuoksi, lopettaminen kokonaan ei kaupungin mielestä huononna nykytilaa lainkaan.”
Aina ei äänekkyyskään auta. Särkisalon vanhainkoti sai paljon julkisuutta, mutta siirrettiin silti Perniöön.
Palveluiden alasajon pelolla on perusteet, sillä Salo painii ankarassa rahapulassa. Edessä on kymmenien miljoonien eurojen säästöt ja laajat irtisanomiset.
Kiskolaisen Jerina Walliuksen mielestä säästöpaniikissa syntyy huonoja päätöksiä.
”Esimerkiksi perhepäivähoitajien lomauttaminen tarkoittaa, että vanhemmat eivät pääse töihin, jolloin työnantajat jäävät ilman työntekijöitä ja kaupunki menettää verotuloja”, Wallius pohtii.
Myös opettajia lomautetaan koulutus- ja päättäjäispäiviksi.
”Joulujuhlaa ei ole ja lapset hakevat todistuksensa kansliasta”, erityisopettaja ja Kiskontien Kimpan aktiivi Marja Kyrölä kertoo.
Koulusiistijöiden kesälomautus tarkoitti, että pulpeteissa oli elokuussa samat roskat kuin toukokuussa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
