Aarre: Limasieni ei nimestään huolimatta ole sieni – Suomesta on löydetty yli parisataa limasienilajia

Paranvoit on limasienten suku, johon kuuluu kuusi lajia. Sammalparanvoi on suhteellisen yleinen ja elää metsänpohjalla, jossa se kiipeilee sammalilla ja varvuilla. Kuva: Heikki Willamo

Vaikka viimeaikainen tutkimus on valottanut limasienten salaperäistä elämää, on eliöryhmä edelleen varsin tuntematon. Valtaosa lajeista sai suomenkielisen nimensä vasta vuonna 2011 ilmestyneen Limasienet-kirjan (Härkönen & Sivonen) yhteydessä.

Perusteellisen oppaan myötä harrastus sai uutta vauhtia ja tieto karttui. Jo seuraavana vuonna samoilta tekijöiltä ilmestyi päivitetty laitos, Suomen limasienet, jossa lajimäärä oli kasvanut yhdeksällä.

Maastamme on löydetty runsaat parisataa limasienilajia, joista useimmat elävät metsissä. Maailmalta lajeja tunnetaan noin tuhat. Se on yllättävän vähän eliöryhmälle, jota esiintyy lähes kaikissa maapallon kolkissa etelästä pohjoiseen, tropiikista tundralle ja sademetsistä aavikoille.

Pieni lajimäärä selittyy sillä, että useimmat limasienet ovat kosmopoliitteja, jotka elävät ympäri maapallon samankaltaisilla ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeillä. Edes valtamerten saarilla ei ole omaa lajistoaan.

Yksi syy lajiston yhteneväisyyteen voi olla limasienten eliöryhmän valtava ikä. Ne ovat olleet olemassa kauan, ja niiden kehitys on pysähtynyt jo vuosimiljoonia sitten. Tämän tutkiminen on kuitenkin mahdotonta, sillä pehmeistä limasienistä ei ole jäänyt minkäänlaisia fossiileita kertomaan niiden menneisyydestä ja kehityksestä.

Nimestään huolimatta limasienet eivät ole sieniä. Ne kuuluvat ameeboiden alkeelliseen eliökuntaan, jossa ne muodostavat oman kehityshaaransa.

Se, mitä me kutsumme limasieneksi, on vain yksi eliön kehitysvaihe ja viralliselta nimeltään limakko.

Lue Aarteen jutusta, missä voit kohdata limasienen ja mitä erikoisia kykyjä niillä on.