EK kiirehtii jätehuollon kilpailun vapauttamista kunnissa – "haja-asutusalueen jätehuolto ei muutoksesta kärsi"

EU velvoittaa tehostamaan yhdyskuntajätteen kierrätystä, jolloin jätettä päätyy yhä vähemmän kunnallisille polttolaitoksille. 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii, että hankintalakia aletaan soveltaa jätealalla lähivuosina eikä vasta 13 vuoden siirtymäajan jälkeen.

Siirtymäaika sisältyy hallituksen jätelakiesitykseen, jota eduskunta käsittelee parhaillaan. Lain on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Jätealan yksityiset toimijat ovat vuosikausia odottaneet, että jätebisnestä vapautettaisiin kuntien jäteyhtiöiltä kilpailulle.

Asiantuntija Jukka Lehtonen EK:sta huomauttaa, että muille toimialoille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluille, on annettu maksimissaan 5 vuotta aikaa siirtyä hankintalain mukaiseen kilpailutukseen. EK järjesti jätelain uudistumisesta tiedotustilaisuuden torstaina Helsingissä.

Nykyisin kuntayhtiöt saavat myydä palvelujaan ilman kilpailutusta omistajilleen eli kunnille, kunhan ne myyvät palveluistaan korkeintaan 10 prosenttia muille tahoille.

Vuoden 2030 jälkeen kuntien jäteyhtiöt voivat myydä palveluistaan enää 5 prosenttia ulkopuolisille. Silloin elintilaa avautuu yksityisille jätefirmoille.

Lehtosen mukaan markkinan supistuminen on nappikauppaa kuntayhtiöille, kun taas yksityisille toimijoille vapautuva siivu on merkittävä.

EK lupailee kilpailun laskevan jätehuollon hintoja ja lisäävän vaihtoehtoja koko Suomessa. Haja-asutusalueen jätehuolto ei muutoksesta Lehtosen mukaan kärsi, sillä kunnilla säilyy yhä velvoite hoitaa syrjässä syntyvät jätteet. Sen sijaan kunnallisen toimijan lisäksi alueille saattaa ilmestyä vaikkapa romumetallia kerääviä rekkoja tai muuta yksityistä palvelua.

Parhaimmillaan kilpailun vapautuminen siivittää uusien innovaatioiden syntymistä vientiin asti.

Jätealalla toimivan Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen muistuttaa, että EU velvoittaa nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nyt kierrätysaste yltää Suomessa runsaaseen 40 prosenttiin.

”Olemme EU:n tarkkailuluokalla”, Mikkonen toteaa.

Tavoitteen toteutumista jarruttaa liiallinen jätteenpoltto.

Mikkosen mukaan polttoon ohjautuvan jätteen väheneminen ei aiheuttaisi kriisiä jätevoimaloille, jos koko verovaroin rakennettu, 1,5 miljardia euroa maksanut, jätelaitosinfrastruktuuri avattaisiin kilpailulle ja laitoksiin ohjattaisiin yhdyskuntajätteen ohella enemmän kaupan ja teollisuuden kierrätyskelvottomia jätteitä.