Eteläsuomalainen luonto pienessä paketissa
Aurinkoinen talvisää houkutteli Teijon kansallispuiston helmikuisiin avajaisiin runsaasti väkeä. Matildanjärven karuilta kallioilta avatuu kaunis maisema. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Suomen uusimman kansallispuiston tunnuseläin harmaapäätikka pysyi piilossa ja vaiti, kun maamme 39. kansallispuisto julistettiin virallisesti avatuksi.
Harmaapäätikka valittiin Teijon kansallispuiston tunnuseläimeksi yleisöäänestyksellä. Lintupariskuntia elää puistossa kymmenkunta, ja niiden keväisen soidinäänen voi pian kuulla lehvästössä monessa kohtaa puistoa.
Avajaispäivänä puiston poluilla ja pitkospuilla aisti luonnonrauhan sijasta ennemminkin talvipäivästä nauttivien lasten riemun.
Riehakasta avajaistapahtumaa vietettiin eteläsuomalaisten talvilomaviikolla, mikä oli houkutellut paikalle runsaasti lapsiperheitä.
Metsähallitus haluaa brändätä Teijon kansallispuiston nimenomaan koko perheen retkikohteena, jonne on helppo tulla patikoimaan ja harrastamaan.
”Lyhyiden päiväreittien ja hyvien palveluiden puistolle on tilausta”, Metsähallituksen erityissuunnittelija Mikael Nordstöm uskoo.
Noin sadan kilometrin säteellä Teijon kansallispuistosta sijaitsee kuusi muuta kansallispuistoa. Niiden joukossa reilun 3 300 hehtaarin Teijo kilpailee myös monipuolisella luonnollaan; kuin Suomen luonto pienoiskoossa, Metsähallitus mainostaa.
Lyhyenkin patikoinnin aikana ehtii nähdä karua mäntymetsää, kosteita korpipainanteita, lehtoja ja eliölajistoltaan arvokkaita lähdesoita.
Valtaosaltaan puiston metsät ovat hyvin hoidettua männikköä. Kansallispuiston perustamisen myötä hakkuut loppuivat, ja puusto jatkaa ikääntymistä omaan tahtiinsa.
”Alue on Ruuhka-Suomessa poikkeuksellisen suuri yhtenäinen metsäalue, jossa kasvaa myös harvinaisia kasvilajeja. Yhtä suuria suojelemattomia alueita ei etelä- ja lounaisrannikolla ole”, Nordström kuvailee kansallispuiston perustamiseen johtaneita syitä.
Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja Teijolla on useita kymmeniä, muun muassa haapojen rungoilla roikkuva vaarantunut haapariippusammal ja lähteikköjen lähdesara.
Kansallispuiston myötä kasvaviin kävijämääriin Metsähallitus varautuu lisäämällä viitoitusta ja parantamalla koville joutuvaa polkuverkostoa. Puistoon tulevaa sisääntuloa yritetään jatkossa ohjata puiston eri osiin.
Kansallispuiston perustamisella on Teijossa ollut alusta saakka vahva paikallisten yrittäjien ja Salon kaupungin tuki.
Kansainvälisestikin tunnetun kansallispuistokonseptin toivotaan tuovan piristystä aluetalouteen.
Perustamisvaiheen kiistakapuloina olivat lähinnä metsästyksen ja virkistyskalastuksen kohtalot, joista molemmat päädyttiin sallimaan alueella jatkossakin.
”Matildanjärvi on ollut kalastusretkeilijöille tärkeä kohde. Myös järveen tehtyjä kirjolohenistutuksia aiotaan kansallispuistossa jatkaa”, Nordström lupaa.
Hirven ja valkohäntäpeuran ajon kieltämisellekään ei löytynyt perustetta, sillä metsästäjät ja retkeilijät ovat kulkeneet alueella sulassa sovussa limittäin tähänkin asti.
Hirviä ja peuroja voidaan merkittävien vahinkouhkien torjumiseksi metsästää kansallispuistossa Metsähallituksen myöntämillä luvilla lokakuun puolivälistä vuoden loppuun.
AURA PILKAMA
Teijon alue
on Ruuhka-Suomessa
poikkeuksellisen suuri yhtenäinen metsäalue.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
