Itsenäinen kauppaosuuskunta toimii – kun tämä tärkeä ehto toteutuu
Osuuskunta on perinteinen ja hyväksi havaittu yhtiömuoto, joka soveltuu myös ketjuihin kuulumattoman, itsenäisen paikalliskaupan pyörittämiseen. Yksi ehto kuitenkin on ylitse muiden: tarvitaan innokasta ja sitoutunutta väkeä.
Ahkerien talkoolaisten työ jatkui K-kyläkauppa Raution avajaispäivänäkin Rautiossa Kalajoella: Tapio Räihä ja Anssi Karhulahti asensivat markiisit paikalleen. Itsenäisen osuuskunnan hallinnoima kauppa avattiin perjantaina 11. päivä kesäkuuta. Kuva: Esko Keski-VähäläRautioon Kalajoelle perustettu kauppaosuuskunta on melkoinen harvinaisuus.
”Oman päivittäistavarakaupan toiminnasta vastaavat osuuskunnat ovat aivan yksittäisiä tapauksia”, sanoo Osuustoimintakeskus Pellervon yritysasiantuntija Matti Ketola.
Hän selaa tiedostojaan. Osoittautuu, että Manner-Suomessa on paikallisia kauppaosuuskuntia vain muutamia.
K-kyläkauppa Rautiosta ei kuitenkaan tarvitse ajaa kuin kuutisenkymmentä kilometriä etelään päin, kun vastaan tulee paikallisen osuuskunnan hoitama kauppa kahviloineen: Ullavan M-Market Lukkari. Sen taustayhteisö on Ullavan palveluosuuskunta.
Pieksämäellä toimii Kyläkauppa Siikamäen Suoramyynti. Se esittäytyy verkkosivuillaan näin: ”Suoramyyntihalli on kyläkauppa, kahvila ja monta erikoismyymälää mukaan lukien ketjuihin sitoutumaton päivittäistavarakauppa.”
Sivuilta selviää myös perustamishistoria. Kyläkaupan ja kahvilan toiminta uhkasi hiipua, kun yli 20 vuotta kauppiaina ollut pariskunta jäi eläkkeelle syksyllä 2014.
”Kyläläiset päättivät pelastaa kauppansa perustamalla osuuskunnan.”
Letkun Puoti on osuuskunnan voimin toimiva kauppa Tammelassa, missäpä muualla kuin Letkun kylässä.
Tammisaaressa on Sandis-saaristokauppa ja -kahvila. Naantalissa toimii Livonsaaren Osuuskauppa.
Porvoosta löytyy Kerkkoon palveluosuuskunta, jolla on kioski, kahvila, kauppakassipalvelu ja Postin noutopiste.
Kerkkoo, Letku, Livonsaari, Rautio ja Ullava, Sandis ja Siikamäen Suoramyynti... Siinäkö ne ovat, jääkö lukumäärä alle kymmenen?
”Niin se taitaa olla. Ei olla samassa tilanteessa kuin 50–60 vuotta sitten”, Ketola sanoo.
Silloin paikallisia, itsenäisiä kauppaosuuskuntia oli pilvin pimein.
”Nyt ne ovat yhdistyneet pariinkymmeneen isoon alueosuuskauppaan.”
Osuuskunta on Ketolan mukaan perinteinen ja hyväksi havaittu yhtiömuoto, joka soveltuu myös paikalliskaupan pyörittämiseen.
Yksi ehto kuitenkin on: tarvitaan innokasta ja sitoutunutta väkeä.
”Kun ydinporukka on aktiivinen ja osuuskunnan talous kestävällä pohjalla, paikallinen osuuskunta saa kaupan toimimaan oikein hyvin.”
Toimitko paikallisesta, itsenäisestä päivittäistavarakaupasta vastaavassa osuuskunnassa, jota ei mainittu tekstissä? Lähetä tieto: antti.kantola@mt.fi
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
